Nokkahuilua ja Mozartia

Nokkahuilutaiteilija Michala Petri on Sinfonia Lahden solistina 4. lokakuuta, jolloin ohjelmassa on Vivaldia sekä Vagn Holmboen huilukonsertto. Kapellimestari Juha Kankaan johtama konsertti alkaa Aulis Sallisen näkemyksellä Peltoniemen Hintrikin surumarssista ja päättyy Mozartin Jupiter-sinfoniaan.

Aulis Sallinen kirjoitti 1960-luvulla pienimuotoisia teoksia, muun muassa Ruotsin Rikskonserterin tilaaman kolmannen jousikvarteton, lisänimeltään Aspekteja Peltoniemen Hintrikin surumarssista. Säveltäjä itse laati kvartetosta sovituksen jousiorkesterille vuonna 1981.Kvartetto ja siitä tehty sovitus kuuluu Sallisen eniten esitettyihin kamarimusiikkiteoksiin.
Antonio Vivaldi laati teoksia lähes jokaiselle oman aikansa vanhalle tai uudelle soittimelle. Tämä konsertto on kirjoitettu alunperin sopraninonokkahuilulle, jousille sekä bassocontinuolle eikä säveltäjä anna armoa huilistille, joka joutuu melkoisten teknisten haasteiden eteen.
Tanskalainen Vagn Holmboe (1909-1996) kuuluu niihin vakiintuneisiin pohjoismaisiin säveltäjänimiin, jotka ovat jostain syystä jääneet Suomessa vähemmälle huomiolle. Holmboen musiikki on voimakkaan ilmaisupaineen leimaamaa ja hänen maamiehensä, nokkahuilutaiteilija Michala Petri voi konsertossa tuoda esille kaiken virtuoosimaisen taituruutensa.
Michala Petri (s. 1958) on jo ehtinyt luoda nokkahuilistina mittavan ja palkitun kansainvälisen uran. Hän aloitti nokkahuilun soittamisen kolmevuotiaana ja jo viisivuotiaana hän esiintyi Tanskan radiossa. Ensimmäisen soolokonserttinsa hän soitti vuonna –69, jolloin hän myös aloitti Hannoverissa opiskelun Ferdinand Conradin johdolla. Tämän jälkeen hän on konsertoinut ympäri maailmaa ja tunnetuimmilla festivaaleilla. Yhdessä miehensä, kitaristi ja luutunsoittaja Lars Hannibalin kanssa Michala Petri on kiertänyt esiintymässä Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa.
Wolfgang Amadeus Mozartin (1756-1791) kolmen viimeisen, täysin toisistaan poikkeavan sinfonian valmistumista vajaassa kahdessa kuukaudessa voi yhtään liioittelematta arvioida melkoiseksi ihmeeksi. Viimeisessä sinfoniassaan hän sielun sisäisten syvyyksien luotaamisen sijasta kurkotteleekin kohti korkeuksia. Jupiter- nimen lienee keksinyt englantiin asettunut saksalais-syntyinen konserttien järjestäjä Johann Peter Salomon, ja se oli ensimmäistä kertaa käytössä reilut kolme vuosikymmentä teoksen valmistumisen jälkeen.
Illan kapellimestari Juha Kangas on tuttu näky Sinfonia Lahden edessä, tosin nyt ensimmäistä kertaa Sibeliustalossa. Kangas aloitti muusikonuransa pelimannina. Hänen tiensä kapellimestariksi on poikkeuksellinen: vähemmän muodollisia opintoja ja enemmän laaja-alaista muusikonkokemusta sisältävä. Tällä hetkellä Kangas on kiinnitetty Turun Kaupunginorkesterin päävierailijaksi ja Tallinnan Kamariorkesterin taiteelliseksi neuvonantajaksi. Lisäksi hän työskentelee Riian Kamarimuusikkojen, Münchenin Kamariorkesterin, Sibelius-Akatemian Sinfoniaorkesterin ja Suomalaisen kanssa.