Sinfonia Lahden Virsilevyllä on ensimmäistä kertaa sinfoniaorkesterille sovitettuna 21 suomalaisen virsikirjan virttä. Sovitukset ovat tehneet Harri Ahmas, Jarkko Kiiski, Olli Kortekangas, Ilkka Kuusisto, Jaakko Kuusisto, Herman Rechberger ja levyn kapellimestari, Sinfonia Lahden taiteellinen johtaja Osmo Vänskä.
Tällä levyllä suomalainen virsi saa aivan uuden ulottuvuuden; musiikki jatkaa siitä, mihin sanat loppuvat.
- Me suomalaiset olemme virsikansaa. Opettelimme virret jo kansa- tai rippikoulussa, tunnetuimmat niistä jopa ulkoa. Tämän uuden levyn myötä virsi soi jälleen keskuudessamme voimakkaana, rukoillen, hiljaa pyytäen, ylistäen ja kiittäen, sanoo kapellimestari Osmo Vänskä.
Virsimelodiat ovat useimmiten kauniita ja puhuttelevia. Ne herättävät monien mielissä voimakkaitakin tunne-elämyksiä ja muistoja. Mitä olisivat häät, hautajaiset ja useat juhlat ilman virsiä? Ne ovat osa kulttuurihistoriaamme..
Sinfonia Lahden Virsilevy on ainutlaatuinen levy. Sen sisältö koostuu suurelle sinfoniaorkesterille sovitetuista, tutuista virsistä. Koskaan aikaisemmin maailmassa ei virsiä ole levytetty sinfoniaorkesterille sovitettuina. Suomalainen Virsi -levyn tekijät ovat alansa ammattilaisia, sovittajista orkesteriin, muusikoista kapellimestariin.
Levyllä ei lauleta lainkaan. Osmo Vänskä perustelee asiaa niin, että kuulijoilla on tilaisuus keskittyä soivaan musiikkiin ilman sanoja – tai, niin halutessaan, laulaa itse orkesterin mukana. Tietoinen päätös oli myös jättää urut tältä virsilevyltä kokonaan pois.
Osmo Vänskä kertoo, että nauhoitusten alkaessa hän aisti orkesterissa pientä epäröintiä: kokonainen CD pelkkiä virsiä?! Musiikki kuitenkin vei mennessään. Soittajat pitivät sovituksista, joistakin aivan erityisen paljon.
- Soitimme hyvää musiikkia samalla innolla, kuin kaikissa muissakin Sinfonia Lahden levytyksissä!
Sama prosessi voi tapahtua myös kuulijoille: ajatus virsistä sinfoniaorkesterin soittamana saattaa aluksi tuntua hiukan oudolta. Mutta Sinfonia Lahti haluaa, että vanha sanonta ”musiikki alkaa siitä, mihin sanat loppuvat” toimisi nimenomaan tällä levyllä. Kannattaa ottaa virsikirja esille ja seurata Sinfonia Lahden innostunutta soittoa!
Virsilevyn sovittajat:
Kortekangas Olli (s. 1955) opiskeli musiikinteoriaa sekä sävellystä Sibelius- Akatemiassa Einojuhani Rautavaaran sekä Eero Hämeenniemen johdolla. Hän jatkoi opintojaan mm. Länsi-Berliinissä Dieter Schnebelin oppilaana. Kortekangas on myöhemmin työskennellyt opettajana sekä Teatterikorkeakoulussa että Sibelius-Akatemiassa. Kortekangas on toiminut musiikkialan keskeisissä järjestöissä. Hän on saanut useita palkintoja ja apurahoja. Kortekangas on säveltänyt lähes sata teosta pienimuotoisista soolokappaleista laajamuotoisiin oopperoihin. Kortekangas toimii Oulun kaupunginorkesterin nimikkosäveltäjänä.
Kuusisto Ilkka (s.1933) aloitti muusikonuransa jazzpianistina 1940-luvun lopulla. Monipuolisten, niin Sibelius-Akatemiassa kuin New Yorkissa ja Wienissä suoritettujen musiikkiopintojen myötä hän asettui 17 vuodeksi Helsingin Meilahden seurakunnan kirkkomuusikoksi. Sittemmin Kuusisto on toiminut Yleisradion apulaismusiikkipäällikkönä, Suomen Kansallisoopperan kuoronjohtajana, Helsingin Kaupunginteatterin I-kapellimestarina, Radion sinfoniakuoron johtajana, Klemetti-Opiston rehtorina ja Sibelius-Akatemian lehtorina. Vuonna 1981 Kuusisto kiinnitettiin Fazer-Musiikin taiteelliseksi johtajaksi ja 1984-92 hän johti Suomen Kansallisoopperaa. Vuonna 1992 Tasavallan Presidentti myönsi Ilkka Kuusistolle professorin arvonimen. Kuusisto on johtanut useita kuoroja sekä vieraillut suomalaisten orkestereiden kapellimestarina; Kansallisoopperassakin hän on johtanut lähinnä omia oopperoitaan. Monipuolista muusikonkuvaa täydentää runsas sävellystuotanto, joka käsittää yhdeksän oopperaa, kaksi balettia, juhlakantaatteja,
Kuusisto Jaakko (s. 1974) on opiskellut viulunsoittoa Géza Szilvayn sekä Tuomas Haapasen oppilaana Sibelius-Akatemiassa, sekä Miriam Friedin ja Paul Bissin johdolla Indianan yliopistossa. Kuusiston kilpailumenestykset alkoivat Kuopion viulukilpailun voitosta vuonna 1989. Sen jälkeen hän on saavuttanut huippusijoituksia monissa kansainvälisissä vilukilpailuissa (mm. Sibelius-kilpailu 1990, Indianapoliksen viulukilpailu 1994, Carl Nielsen -viulukilpailu 1996, Kuningatar Elisabeth -kilpailu Belgiassa 1997) sekä saanut useita muita kansainvälisiä palkintoja.
Kuusiston voidaan sanoa esiintyneen kaikkien suomalaisorkestereiden solistina. Ulkomaille suuntautuneet esiintymismatkat ovat vieneet hänet mm. Japaniin, Kiinaan, Yhdysvaltoihin, Equadoriin ja eri puolille Eurooppaa. Jaakko Kuusisto on nimetty yhdessä Pekka Kuusiston kanssa Järvenpään Sibelius-viikkojen sekä Tuusulanjärven Kamarimusiikin taiteelliseksi johtajaksi vuodesta 1999 alkaen. Nykyisin Jaakko Kuusisto toimii myös Lahden kaupunginorkesterin konserttimestarina. Jaakko Kuusisto tunnetaan myös säveltäjänä ja sovittajana.
Rechberger Herman (s. 1947) on opiskellut grafiikkaa ja kitaransoittoa Linzissä, Zurichissä sekä Brysselissä. Hän on asunut Suomessa vuodesta 1970 lähtien ja saanut Suomen kansalaisuuden 1974.
Hän opiskeli sävellystä Sibelius-Akatemiassa, opettajanaan Aulis Sallinen, ja soitti nokkahuilua Olli Ruottisen sekä oboeta Asser Sipilän johdolla. Elektronista musiikkia Rechberger on opiskellut Osmo Lindemanin oppilaana. Rechberger on soittanut nykymusiikkia nokkahuilulla monessa maassa. Hän toimii myös Köyhät Ritarit -nimisen vanhan musiikin lauluyhtyeen jäsenenä. Rechberger on työskennellyt YLE:n uuden musiikin tuottajana. Hänet tunnetaan myös säveltäjänä ja sovittajana. ja tavoitteellisella työllään tehden tunnetuksi mielenkiintoista ja korkeatasoista musiikkia ja osaamista Vuosien mittaan tehty tinkimätön työ kapellimestari Osmo Vänskän johdolla on nostanut Sinfonia Lahden yhdeksi Pohjoismaiden merkittävimmistä orkestereista.
Ahmas Harri (s. 1957) on opiskellut fagotinsoittoa ja sävellystä Keski-Pohjanmaan Musiikkiopistossa ja Sibelius-Akatemiassa mm. Einar Englundin ja Einojuhani Rautavaaran johdolla. Hän jatkoi opintojaan mm. Wienissä ja Budapestissa. Ahmas on esiintynyt sekä orkesterimuusikkona että solistina myös Suomen ulkopuolella, mm. USA:ssa, Venäjällä, Eestissä, Puolassa, Saksassa ja kaikissa Skandinavian maissa. Ahmas on toiminut Radion Sinfoniaorkesterin, Savonlinnan Oopperafestivaaliorkesterin sekä Lahden kaupunginorkesterin muusikkona. Hän on myös työskennellyt opettajana sekä monessa musiikkialan järjestössä.
Kiiski Jarkko (s.1966) on Lahden musiikkiluokkien kasvatti. Kirjoitti ylioppilaaksi Tiirismaan musiikkipainotteisesta lukiosta vuonna -85, jonka jälkeen aloitti opiskelut Sibelius-Akatemian musiikkikasvatusosastolla pääaineenaan lyömäsoittimet. Jarkko Kiiski on tehnyt lukuisia sovituksia erilaisille kokoonpanoille ja tehnyt pitkään yhteistyötä Sinfonia Lahden kanssa mm. Joulun Ihmemaa levyllä on seitsemän hänen sovitustaan sekä yksi sävellys. Tällä hetkellä hän toimii tuntiopettajana Päijät-Hämeen konservatoriossa ja Lahden ammattikorkeakoulun musiikinlaitoksella.
Sinfonia Lahden taiteellinen johtaja Osmo Vänskä (s. 1953) on viime vuosien aikana noussut kansainvälisesti merkittävimpien kapellimestareiden joukkoon. Keväällä 2001 hänet nimitettiin taiteelliseksi johtajaksi Minnesotan orkesteriin, jota pidetään yhtenä Yhdysvaltojen parhaista orkestereista. Vänskän kausi Minnesotassa alkaa 2003, mutta hän jatkaa edelleen työtään myös Lahdessa. Sinfonia Lahden kanssa Osmo Vänskä on tehnyt määrätietoista ja tavoitteellista työtä vuodesta 1988 lähtien. Yhteistyön myötä orkesterista on tullut kansainvälisen tason tekijä, jonka tunnusmerkkinä on innostunut ja motivoitunut työskentely sekä ainutlaatuinen sointi. Vänskä on ollut vuodesta 1996 myös BBC:n Skottilaisen sinfoniaorkesterin taiteellinen johtaja ja jatkaa tehtävässä vielä vuoden 2002. Hän on toiminut myös Tapiola Sinfoniettan sekä Islannin sinfoniaorkesterin taiteellisena johtajana. Vänskä on tehnyt noin 50 levytystä, muun muassa runsaasti palkittuja Sibeliuksen levytyksiä Sinfonia Lahden kanssa BIS-levymerkille. Osmo Vänskä suoritti kapellimestarin tutkinnon Sibelius-Akatemiassa 1979 ja Besanconin kansainvälisen kapellimestarikilpailun voitosta Ranskassa vuonna 1982 käynnistyi hänen kansainvälinen uransa. Vänskä on kuluneen vuosikymmenen aikana johtanut kaikkialla Euroopassa sekä Japanissa, Yhdysvalloissa ja Australiassa.Muusikonuransa Vänskä aloitti klarinetistina ja edelleen hän pyrkii esiintymään klarinettisolistina ja kamarimuusikkona.
Sinfonia Lahti
Lahden kaupunginorkesterin Sinfonia Lahden tärkein tehtävä on tuoda konserteillaan ja levytyksillään ihmisille elämänlaatua parantavia elämyksiä. Tätä tavoitetta orkesteri toteuttaa ennakkoluulottomalla, kunnianhimoisella ja tavoitteellisella työllään tehden tunnetuksi mielenkiintoista ja korkeatasoista musiikkia ja osaamista
Vuosien mittaan tehty tinkimätön työ kapellimestari Osmo Vänskän johdolla on nostanut Sinfonia Lahden yhdeksi Pohjoismaiden merkittävimmistä orkestereista. Sinfonia Lahden kotisali on Lahden uudessa puisessa Sibeliustalossa , joka otettiin käyttöön maaliskuussa 2000. Uusi kotisali on akustiikaltaan maailman huippuluokkaa ja se on antanut orkesterille mahdollisuuksia kehittää omaa ainutlaatuista sointiaan vieläkin paremmaksi.
Sinfonia Lahti haluaa taata yleisölleen elämyksiä jokaisessa konsertissaan olkoon ohjelmistossa sinfonioita, konserttoja, Beatlesta, Toivo Kärkeä, suosittuja klassisia tai uutta musiikkia. Orkesterin kunnianhimoinen ja raikas tapa tehdä laadukasta työtä kuuluu ja näkyy. Sinfonia Lahdella on kyky uudistaa, yllättää ja laventaa konserttiohjelmistoaan. Esimerkkeinä mainittakoon Vuosisadan Ensi-ilta vuonna 1996, jossa esitettiin Sibeliuksen Stogsrået-teokset ensikertaa tällä vuosisadalla tai yhdessä jazz-kokoonpanon Trio Töykeiden sekä viulistiveljesten Jaakko ja Pekka Kuusiston kanssa toteutettu historiallisen hilpeä jazzsinfoniakonsertti joulun alla 2000.
Sama tinkimättömyys ja ennakkoluulottomuus näkyy ja kuuluu myös Sinfonia Lahden levytyksissä. Tähän mennessä orkesteri on taltioinut yli 40 levylleen Sibeliuksen musiikin lisäksi mm. kunniajäsenensä Joonas Kokkosen koko orkesterituotannon, mikä on ollut Suomen suurimpia levyhankkeita. Lisäksi tekeillä on vuoden 1992 alusta orkesterin nimikkosäveltäjänä toimineen Kalevi Ahon sekä Uuno Klamin, Einojuhani Rautavaaran kokonaislevytykset BIS-levymerkille. Trio Töykeiden kanssa yhteistyö jatkuu myös levytyksen merkeissä, jazzsinfoniakonsertin antia taltioidaan levylle vuoden 2001 aikana.
Levytyksistään Sinfonia Lahti on saanut merkittäviä tunnustuksia mm. Sibeliuksen musiikin levytyksistä kaksi Gramophone Award -palkintoa (1991, 1996), Grand Prix du Disquen (1993) ja Cannes Classical Awardin (1997). Arvovaltainen Gramophone – julkaisu arvioi helmikuussa 2001 orkesterin levytyksen Sibeliuksen kuudennesta sinfoniasta parhaaksi teoksesta koskaan tehdyksi taltioinniksi. Useat levytykset on valittu myös "Vuoden levyiksi" kansainvälisissä musiikkiarvosteluissa. Orkesteri sai ensimmäisen suomalaisen orkesterimusiikin kultalevyn 1992 Sibeliuksen viulukonserton alkuperäisversion ensilevytyksestä. Kultalevyn orkesteri on vastaanottanut myös Finlandia – a Festival of Finnish music –levystään sekä 1998 joululevystään Joulun Ihmemaa.
Osmo Vänskä on toiminut orkesterin taiteellisena johtajana 1988 lähtien (päävierailija 1985-88). Sinfonia Lahti konsertoi vuosittain Helsingissä sekä useilla koti- ja ulkomaisilla musiikkijuhlilla; se on vieraillut mm. Pietarissa, Saksassa, Ranskassa, Ruotsissa sekä Japanissa ja Yhdysvalloissa New Yorkissa.
Lahden kaupunginorkesteri on perustettu vuonna 1949 vaalimaan vuodesta 1910 toimineen Lahden Musiikinystävien orkesterin perinteitä.
Virsilevyn virret:
1. Jumala ompi linnamme (VK 170)
Saksassa 1531. Sov. Herman Rechberger
2. Jeesus, luona armopöydän (VK 225)
Hollannissa 1674/Suomessa 1702. Sov. Harri Ahmas
3. Päivä vain ja hetki kerrallansa (VK 338)
Oscar Ahnfelt 1872. Sov. Ilkka Kuusisto
4. Halleluja, kiitos Herran (VK 339)
R. H. Prichard 1844. Sov. Osmo Vänskä
5. Koska valaissee kointähtönen (VK 361a)
Toisinto Sortavalasta. Sov. Ilkka Kuusisto
6. Käy yrttitarhasta polku (VK 77)
C. G. Liander 1889. Sov. Harri Ahmas
7. Nyt se suuri päivä koitti (VK 84)
Toisinto Pohjois-Savosta. Sov. Ilkka Kuusisto
8. Kosketa minua, Henki (VK 125)
Ilkka Kuusisto 1979. Sov. Jaakko Kuusisto
9. Oi Pyhä Henki, Herramme (VK 111)
Keskiajalta/Saksassa 1524. Sov. Olli Kortekangas
10. Jumala loi (VK 135)
Egil Hovland 1974. Sov. Jaakko Kuusisto
11. Käyn kohti sinua (Sua kohti Herrani) (VK 396)
Lowell Mason 1856. Sov. Ilkka Kuusisto
12. Maa kaikki vaikka Herran on (VK 450)
Toisinto Sortavalasta. Sov. Harri Ahmas
13. Soi kunniaksi Luojan (VK 462)
Jean Sibelius 1897. Sov. Jaakko Kuusisto
14. Kuule, Isä taivaan (VK 501)
Enoch Sontonga 1897. Sov. Olli Kortekangas
15. Kuulkaa, keitä Mestari (VK 516)
Negrospirituaali. Sov. Harri Ahmas
16. Tiellä ken vaeltaa (VK 15)
Israelilainen kansansävelmä. Sov. Ilkka Kuusisto
17. Käy, kansa, Herraasi vastaan (VK 6)
James McGranahan 1881. Sov. Osmo Vänskä
18. Taas siunattu päivä (VK 532)
Heikki Klemetti 1904. Sov. Osmo Vänskä
19. Oi Herra, luoksein jää (VK 555)
W. H. Monk 1861. Sov. Ilkka Kuusisto
20. Jo joutui armas aika/Suvivirsi (VK 571)
Ruotsissa 1697. Sov. Jarkko Kiiski
21. Siunaa ja varjele meitä
(Suomalainen rukous) (VK 584)
Taneli Kuusisto 1939. Sov. Jaakko Kuusisto
