OHJELMA
27.3.2002 klo 19 Ristinkirkko, Lahti
29.3.2002 klo 18 Helsingin Tuomiokirkko
PÄÄSIÄISKONSERTTI
Christian Hauschild, kapellimestari
Tom Nyman, tenori (evankelista)
Juha Kotilainen, baritoni (Jeesus)
Anna-Kristiina Kaappola, sopraanoaariat
Lilli Paasikivi, alttoaariat
Aki Alamikkotervo, tenoriaariat
Hannu Niemelä, bassoaariat (Pietari)
Ari Hosio (Pilatus, Ylipappi ja Juudas)
Cantores Minores, Helsingin Tuomiokirkon poikakuoro
Lotilan Musiikkiluokkien lapsikuoro
Tapio Tiitu, urut
Elina Mustonen, cembalo
Jukka Rautasalo, gamba ja continuosello
Johann Sebastian Bach: Matteus-passio
Seppo Murto esittelee teoksen:
JOHANN SEBASTIAN BACH: MATTEUS-PASSIO
Johann Sebastian Bachin Matteus-passio ei voi jättää kuulijaansa saatikka esittäjäänsä kylmäksi. Tämä kirkkomusiikin peruspilari sai ensiesityksensä 270 vuotta sitten säveltäjän johtaessa teoksen Leipzigin Tuomaskirkossa 15.4.1729.
Uuden tulemisensa teos sai romantiikan aallonharjalla 1800-luvun lopulla. Suomessa eräiden varhaisempien, Fredrik Paciuksen johtamien esitysten jälkeen alkoi 1920-luvulla Suomen Laulun perinne, joka nojasi paljolti Heikki Klemetin uraauurtavaan työhön sekä suomennokseen. Esitystraditiot ovat luonnollisesti noudattaneet aikansa virtauksia. Parin viime vuosikymmenen aikana on tieteellinen tutkimus tuonut päivänvaloon paljon uutta tietoa Bachin ajan esityskäytännöistä ja ajattelutavasta. Matteus-passion esitystraditio on kuitenkin meillä laahannut jälkijunassa. Vasta tänä vuonna esitettiin teos meillä ensimmäistä kertaa käyttäen periodisoittimia. On toki selvää ettei koskaan tulla pääsemään täysin autenttiseen esitykseen, eikä sellainen olisi mielekästäkään, sillä musiikkiesityksen tärkein osa, kuulijat eivät ajattele, ole ja elä enää 1700-luvun elämää. Silti vanhojen esityskäytäntöjen ja musiikkiestetiikan tutkiminen antaa nykyesitykselle paljon sellaista, jota pelkkä nuottikuva intuition varassa ei koskaan paljasta.
Kolme ja puolituntinen Matteus-passio on nautittavaa ja puhuttelevaa musiikkia ja draamaa jo sellaisenaan, mutta samalla se sisältää paljon sellaisia yksityiskohtia ja vertauskuvia, jotka avautuvat vasta tutkimuksen tai useamman kuuntelukerran myötä. Barokin musiikillinen ajattelu perustui paljolti retoriikkaan – sävelkuvioihin, joilla puheen tavoin kuvailtiin erilaisia tunnetiloja, ahdistusta, tuskaa, iloa ja lohdutusta. Myös hiljaisuus-tauot ovat tärkeä affekti. Matteus-passion aarioissa ja kuoroissa virtaavat huokaukset, raivo ja riemu nerokkaana kudelmana, joka tunkeutuu syvälle.
En malta olla viittaamatta erääseen barokin ajan erikoisuuteen, lukusymboliikkaan, jota tuolloin yleisesti käytettiin, mutta jonka käytössä Bach oli ylivertainen mestari. Aakkosten jokaisella kirjaimella oli oma numeronsa ja näin voitiin sävellykseen piilottaa moninaisia viestejä, vaikkapa “suurimmasta syntisestä“ puhuttaessa löytyvä ‘J.S. Bach’ -signeeraus. Lukuja voitiin käyttää myös viittauksena eri raamatunkohtiin. Esimerkiksi maanjäristyskohtauksessa säestys koostuu 18+68 +104:stä 32-osanuotista. Näissä kolmessa psalmissa kerrotaan juuri maanjäristyksestä. Tai vaikkapa siten, että opetuslasten kysellessä kavaltajan henkilöllisyyttä “Herr, bin ich’s“ (Herra, minäkö se olen) tämä kysymys toistuu 11 kertaa Juudaksen ollessa vaiti. Kun keitokseen lisätään vielä eri sävellajien symboliikka karusti soivasta As-duurista (koraali Ich bin’s, ich sollte büssen) unenomaisen rauhaisaan loppukuoron c-molliin, vakuuttuu olevansa musiikinhistorian erään merkkipaalun äärellä. Mutta monumentista, sen harmoniasta, sanomasta ja elämyksellisyydestä voi ja pitää toki nauttia tuntematta jokaisen rakennuskiven historiaa.
Bachia on usein nimitetty viidenneksi evankelistaksi paljolti juuri Matteus-passion ansiosta. Hän aloitti partituurinsa merkinnällä J.J. (Juvante Jesu) Jeesuksen avulla ja päätti teoksensa merkintään S.D.G. (Soli Deo Gloria) yksin Jumalalle kunnia.
Christian Hauschild, kapellimestari
Christian Hauschild syntyi papin poikana Leipzigissa vuonna 1939. Laulettuaan itse Dresdenin maineikkaassa Kreuzkuorossa vuosina 1949-1959 hän jatkoi musiikin opiskelua ja suoritti tutkinnot sekä Berliinin Humboldt-yliopistossa että Dresdenin Carl Maria von Weber -musiikkikorkea-koulussa. Hän on toiminut musiikinopettajana Kreuzkoulussa ja kuoronjohdon lehtorina ja oppilaskuorona johtajana Carl Maria von Weber -korkeakoulussa.
Jo opiskeluaikanaan Christian Hauschild valittiin kuuluisan Beethoven-kuoron johtajaksi. Dresdenin uudelleen perustetun Singakademien johtajana hän toimi vuosina 1985-1990. Vuonna 1988 hänelle myönnettiin kuoronjohdon professorin arvonimi. Hänellä on laaja kokemus suurten kuoroteosten johtajana Dresdenin Staatskapellen ja Filharmonikkojen kanssa.
Cantores Minores -poikakuoron johtajana Hauschild on toiminut vuodesta 1987 ja CM-musiikkiopiston rehtorina sen perustamisesta, vuodesta 1990 lähtien. Christian Hauschild toimii myös Helsingin Saksalaisen koulun musiikinopettajana. Maaliskuussa 2000 Tasavallan presidentti myönsi hänelle Suomen Leijonan ritarikunnan I luokan ritarimerkin.
Tom Nyman, tenori
Tom Nyman debytoi Kansallisoopperassa 1990 Traillescun Saapasjalkakissan Prinssinä ja 1994 Savonlinnan Oopperajuhlilla Mozartin Taikahuilun Taminona. Taminon roolia Nyman on esittänyt yli 150 kertaa kuudessa eri produktiossa. Hänen muita Mozart-roolejaan ovat Ryöstö- seraljista -oopperan Belmonte, Don Giovannin Don Ottavio, Figaron häiden Don Basilio sekä L’oca del Cairon Biondello. Muista oopperarooleista mainittakoon Brittenin Kesäyön unelman Lysander ja Nicolain Windsorin Iloisten rouvien Fenton.
Keväällä 2002 Nyman laulaa Suomen Kansallisoopperassa Lars Karlssonin oopperan Rödhamn kantaesityksessä ja syyskaudella on vuorossa Kreivi Elemerin rooli Straussin Arabella-oopperassa.
Oratorio- ja passiotenorina Tom Nyman esiintyy ahkerasti. Yhteistyötä hän on tehnyt mm.
Peter Schreierin, Roy Goodmanin, Anders Öhrwallin ja Christian Hauschildin kanssa.
Perheen pienimmät tuntevat Tom Nymanin äänen Disneyn piirretyistä elokuvista. Kilpailumenestystä hän saavutti jo opintojensa alkuvaiheessa sijoittumalla kolmanneksi Timo Mustakallio -laulukilpailussa 1988.
Cantores Minores -kuoron solistina hän debytoi J.S. Bachin Johannes-passiossa vuonna 1995.
Juha Kotilainen, basso
Juha Kotilainen opiskeli laulua Sibelius-Akatemiassa Olavi Hautsalon ja Matti Tuloiselan johdolla. Lauludiplomin hän suoritti 1985 ja on täydentänyt opintojaan mm. Thomas Hampsonin ja Peter Bernen mestarikursseilla.
Kotilainen debytoi Suomen Kansallisoopperassa Dandinin roolissa Rossinin Cenerentola-oopperassa 1986; hän on vieraillut sittemmin Kansallisoopperassa useissa rooleissa, mm. Kreivi Almavivana Figaron häissä, Jussina Leevi Madetojan Pohjalaisia-oopperassa ja Marcellona La Bohèmessa.
Vuosina 1992-97 Juha Kotilainen oli kiinnitettynä Essenin Aalto-teatteriin, jossa tärkeimpiä rooleja olivat mm. Don Giovannin nimirooli (jolla hän on vieraillut myös mm. Bonnin oopperassa) sekä Guntherin rooli Wagnerin Jumalten tuho -oopperassa. Kotilainen on ollut vakituinen vieras myös Savonlinnan oopperajuhlilla, mm. Alfiona Mascagnin Cavalleria rusticanassa ja nimiroolissa Einojuhani Rautavaaran oopperassa Aleksis Kivi (1998). Kesällä 2001 Kotilaista kuultiin oopperajuhlien tilausproduktiossa Aika ja uni.
Juha Kotilaisen ohjelmistoon kuuluvat olennaisesti myös lied – "klassisesta" liedistä nykysäveltäjien teoksiin – sekä basso-baritoniosat suurissa kirkkomusiikkiteoksissa. Kotilainen on esittänyt mm. Bachin Matteus-passiota ja Haydnin Luomista Peter Schreierin johdolla, h-molli-messua Harry Christophersin johdolla ja esiintynyt oratoriosolistina Esa-Pekka Salosen johdolla. Hän on konsertoinut Suomen ja muiden Pohjoismaiden lisäksi mm. Saksassa, Kreikassa ja Venäjällä.
Kotilaisen CM-debyytti oli Bachin Johannes-passiossa vuonna 1995.
Anna-Kristiina Kaappola, sopraano
Anna-Kristiina Kaappola on opiskellut musiikkia (piano, urut ja laulu) Tampereen konservatoriossa ja Sibelius-Akatemiassa, josta hän valmistui musiikin maisteriksi keväällä 2001. Kaappola on täydentänyt opintojaan myös erilaisilla mestarikursseilla.
Vuonna 1990 Kaappola sai ensimmäisen palkinnon kansainvälisessä Mary Garden International Prize
-laulukilpailussa Skotlannissa ja 1991 hänelle annettiin erikoispalkinto Timo Mustakallio -kilpailussa. Vuonna 1992 Kaappola sijoittui kolmanneksi Lappeenrannan laulukilpailussa, ja kansainvälisissä Mirjam Helin -laulukilpailuissa 1994 Kaappola sai erikoispalkinnon parhaasta modernin kappaleen esityksestä.
Anna-Kristiina Kaappolan ohjelmisto on monipuolinen ulottuen vanhasta musiikista aina nykypäivän säveltäjiin. Hän on esiintynyt useiden kuorojen ja orkesterien solistina (mm. RSO, Avanti!, Eestin Filharmoniaorkesteri sekä Deutsches Symphonie Orchester Berlin, jonka kanssa Kaappola levytti Skrjabinin The Preparation for the Final Mystery -teoksen 1997) ja työskennellyt merkittävien kapellimestarien kanssa (mm. Vladimir Ashkenazy, Esa-Pekka Salonen, Leif Segerstam, Jukka-Pekka Saraste).
Anna-Kristiina Kaappola on esiintynyt useissa rooleissa eri oopperalavoilla (mm. Estonia-teatteri, Frankfurtin Ooppera, New Israeli Opera Tel Aviv). Hänellä on ollut solistikiinnitys Suomen Kansallisoopperaan vuodesta -97, minkä lisäksi hän on vuodesta -92 kuulunut Savonlinnan Oopperajuhlien vakituiseen vierailijakaartiin. Kaappola on myös nähty useiden paikallisoopperoiden produktioissa; vuonna -95 Kaappola valittiin Suomen Oopperaliiton Vuoden oopperasolistiksi.
Anna-Kristiina Kaappolan merkittävimpiä oopperarooleja ovat mm. Yönkuningatar Mozartin Taikahuilussa, Figaron Häiden Susanna, Adele J. Straussin operetissa Lepakko, Donizettin Don Pasqualen Norina ja Lemmenjuoman Adina sekä Verdin Rigoletton Gilda ja Naamiohuvien Oscar.
Vuonna 1997 Kaappola lauloi ensi kerran Cantores Minoresin solistina Bachin Jouluoratoriossa.
Lilli Paasikivi, mezzosopraano
Lilli Paasikivi on opiskellut Tukholman Musiikkikorkeakoulussa ja Lontoon Royal College of Musicissa opettajinaan mm. Neil Mackie ja Dame Janet Baker. Tällä hetkellä hänen opettajanaan toimii Irina Gavrilovici. Lilli Paasikiven kilpailumenestystä on kartuttanut 2. sija kansainvälisissä Mirjam Helin -laulukilpailuissa (1994) sekä 2. sija Lappeenrannan laulukilpailuissa (1992). Paasikivi nimitettiin Lahden kaupunginorkesterin nuoreksi solistiksi 1992. Suomen Oopperaliitto valitsi hänet vuoden oopperasolistiksi 1997. Samaan aikaan hän oli Yleisradion "Artist in Residence".
Lilli Paasikivi kuuluu Suomen Kansallisoopperan solistikuntaan. Häntä on kuultu mm. Madama Butterflyssä Suzukin roolissa, Faustin tuomion Margueritena, Cosi Fan Tutten Dorabellana ja Sevillan parturin Rosinana. Uusimpina rooleina on Sallisen King Learin Cordelia ja Rossinin Tuhkimon nimiosa. Kesällä 2002 Paasikiveä kuullaan Savonlinnan Oopperajuhlilla Merikannon Juha-oopperan uutuusproduktiossa Marjan roolissa. Marraskuussa 2001 hän debytoi menestyksekkäästi Pariisin Châtelet-teatterissa Kaija Saariahon oopperassa L'amour de loin.
Lilli Paasikivi esiintyy säännöllisesti sekä koti- että ulkomaisilla konserttiareenoilla. Esiintymisiä on ollut mm. Toronto Symphony Orchestran, Berliner Rundfunkorchesterin ja City of Birmingham Symphony Orchestran solistina. Ensi-kaudella Paasikivi debytoi mm. Los Angeles Philharmonicin ja London Philharmonic Orchestran solistina.
Lilli Paasikivi on levyttänyt mm. BIS- ja Virgin Classics -levymerkeille. Hän debytoi CM-solistina J.S. Bachin Messu h-mollissa vuonna 1995.
Aki Alamikkotervo, tenori
Aki Alamikkotervo suoritti laulunopettajalinjan jatkotutkinnon Oulun konservatoriossa 1993. Lisäksi hän on opiskellut Kansallisoopperan oopperastudiossa sekä Italiassa Paolo Silverin johdolla. Vuonna 1989 Alamikkotervo voitti kolmannen palkinnon Timo Mustakallio -kilpailussa. Ensikonserttinsa hän piti vuonna 1993. Aki Alamikkotervo on kuulunut Suomen Kansallisoopperan solistikuntaan vuodesta 1999 lähtien.
Alueoopperoiden solistitehtäviä Alamikkotervolla on ollut vuodesta 1985. Vuonna 1997 hänet valittiin Vuoden Oopperasolistiksi suorituksestaan Pedrillona Porin oopperan tuottamassa Ryöstö Seraljista -oopperassa. Savonlinnan Oopperajuhlilla Alamikkotervoa on kuultu vuosina 1997 ja 1998 Pajatson Bepon roolissa ja vuosina 2000 ja 2001 Aika ja uni -oopperassa.
Kaudella 2001-2002 hänen rooleihinsa ovat kuuluneet Suomen Kansallisoopperassa mm. Anna Bolenan Sir Hervey, Haydnin Orlando Paladinon Licone, Mozartin Figaron häiden Don Basilio, Aulis Sallisen Kuningas Lear -oopperan Narri, Bergin Wozzeckin Karl sekä viimeisimpinä Kari Tikan Lutherin Munkki ja Puccinin Lännen tytön Nick.
Oopperaroolien lisäksi Alamikkotervo esiintyy säännöllisesti oratorioiden ja passioiden solistina.
Cantores Minores -kuoron solistina hän debytoi Bachin Johannes-passiossa vuonna 1997.
Hannu Niemelä, basso
Hannu Niemelä suoritti Sibelius-Akatemiassa kanttori-urkurin, laulunopettajan ja diplomilaulajan tutkinnot 1983. Lauluopintojaan hän on täydentänyt mm. Kim Borgin, Matti Tuloiselan, Karl-Heinz Jariuksen ja Hans Hotterin mestarikursseilla.
Hannu Niemelä lauloi Savonlinnan Oopperajuhlilla 1980-85 ja vuodesta 1993 lähtien edelleen. Suomen kansallisoopperan vakinaisena solistivieraana hän on ollut vuodesta 1992. Hän on ollut kiinnitettynä Zürichin Oopperan oopperastudiossa Sveitsissä 198485, Saksassa Badenin Valtionteatterissa Karlsruhessa 1985-89, Mainzin Valtionteatterissa 1989-95 sekä Dortmundin Oopperassa vuodesta 1995.
Hannu Niemelän ohjelmistoon kuuluvat Verdin ja Wagnerin keskeiset baritoniroolit muun oopperaohjelmiston ohella. Hänen laajaan konserttitoimintaansa kuuluvat sekä lied- että hengellisen musiikin konsertit.
Hannu Niemelä on toiminut Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlien (Vexilla Regis) taiteellisena johtajana 1988-95. Savonlinnan Oopperajuhlien vuoden taiteilijaksi hänet valittiin vuonna 1999.
Cantores Minores -kuoron solistina hän debytoi J.S. Bachin Messu h-mollissa vuonna 1995.
Ari Hosio, basso
Ari Hosio aloitti laulajanuransa Cantores Minores -poikakuorossa vuonna 1976. Hän opiskelee Sibelius-Akatemian laulumusiikin osastolla Anssi Hirvosen oppilaana. Lisäksi hän on opiskellut Jorma Elorinteen ja Esa Ruuttusen johdolla sekä mestarikursseilla Italiassa, Israelissa ja Sveitsissä.
Ari Hosio on esiintynyt mm.Tel Avivissa Israelin valtion 50-vuotisjuhlissa Carl Nielsenin Saul ja Daavidin kuningas -oopperan Saulin osassa sekä Mozartin oopperan Figaron häät Figarona ja Puccinin oopperan La Boheme Marcellona Berliinin Deutsche Operissa. Vuosina 1998-99 hän lauloi Bayreuthin oopperajuhlien kuorossa.
Tällä hetkellä Ari Hosio on kiinnitettynä Suomen kansallisoopperan kuoroon.
Cantores Minores
Cantores Minores -poikakuoron ensimmäiset harjoitukset pidettiin joulukuussa 1952. Toiminta lähti käyntiin myötätuulessa, ensimmäinen julkinen esiintyminen oli äitienpäivänä 1953, ja kesällä pidetyn leirin jälkeen laulajien lukumäärä nousi kolmeenkymmeneen. Heinz Hofmannin 25 vuotta kestänyt johtajankausi 1962-87 vakiinnutti CM:n koulutus- ja konserttitoiminnan muodot ja loi kuorolle mainetta myös ulkomailla. Vuodesta 1987 on kuoroa ja 1990 perustettua Cantores Minores -musiikkiopistoa johtanut Christian Hauschild. Hänen kaudellaan ohjelmisto on erityisesti painottunut suurteoksiin ja arvostus myös ulkomailla on entisestään kasvanut.
Cantores Minores esittää vuosittain ainakin kaksi J. S. Bachin suurteosta. Pitkäperjantaisin esitetään vuorovuosin Bachin Matteus- ja Johannes-passio. Joulukuussa on vuorossa säveltäjämestarin Jouluoratorio. Bachin h-mollimessu ja motetit kuuluvat myös jatkuvasti ohjelmistoon. Cantores Minores on esittänyt eri säveltäjien suurteoksia ulkomailla mm. USA:ssa, Saksassa, Japanissa, Venäjällä ja Unkarissa.
Cantores Minores on esiintynyt vuosien varrella myös monille valtionpäämiehille sekä lukuisissa maailman pyhätöissä.
Jo vuonna 1965 Cantores Minores voitti ensimmäisenä suomalaiskuorona BBC:n järjestämän Let the People Sing -kilpailun ja vuonna 1994 se saavutti sarjansa kärkisijan Amiensissa Ranskassa pidetyissä ensimmäisessä Euroopan katedraalikuorojen kilpailussa. Kuoro on tehnyt 39 konserttikiertuetta ulkomaille. Euroopan ulkopuolella Cantores Minores on vieraillut neljä kertaa USA:ssa ja kolme kertaa Japanissa. Japanissa toimii myös ensimmäinen Cantores Minores fan club.
Tasavallan Presidentti Tarja Halonen toimii edeltäjänsä tapaan Cantores Minores -poikakuoron toiminnan pysyvänä suojelijana.
Lotilan Musiikkiluokkien lapsikuoro
Lotilan Musiikkiluokkien lapsikuoroon on koottu Lotilan musiikkiluokilta viidensien ja kuudensien luokkien oppilaita. Kuoro on perustettu Sinfonia Lahden Matteus-passiota varten ja sen valmennuksesta vastaavat Mia Kavenius ja Anne Tuononen.
