To 16.5. klo 19 Sibeliustalo
Pe 17.5. klo 19 Sibeliustalo
La 18.5. klo 19 Sibeliustalo
Carl Orff: Carmina Burana
Osmo Vänskä, kapellimestari
Helena Juntunen, sopraano
Lassi Virtanen, tenori
Hannu Ilmolahti, basso
Suomen filharmoninen kuoro
Lahden musiikkiluokkien Laulupuu-kuoro
Sinfonisesti yhdessä: UPM-Kymmene Oyj
Carl Orff: CARMINA BURANA
Saksalainen Carl Orff (1895-1982) tunnetaan Keski-Euroopan ulkopuolella lähinnä juuri Carmina Buranan säveltäjänä sekä erilaisten koulusoittimien ja musiikinopetuksen kehittäjänä. Orffin musiikinopetuksen lähtökohta oli ettei epämusikaalista lasta ole olemassakaan. Hän julkaisi 1930-luvun alussa lapsia varten säveltämänsä Das Orff-Schulwerk -nimisen teoksen, jonka tavoitteena oli omaehtoinen aktiivisuus ja yhteissoiton kehittäminen. Orff vaikutti myös kouluissa käytettävän nokkahuilun renessanssiin.
Hänen oma sävellystuotantonsa käsittää pääasiassa näyttämö- ja kuoroteoksia. Laaja näyttämökantaatti Carmina Burana syntyi vuonna 1936 ensimmäisenä osana Trionfi -nimiseen kolmen suuren näyttämöteoksen sarjaan. Muut osat, Catulli Carmina ja Trionfo di Afrodite valmistuivat 1943 ja 1951.
Sopraanolle, tenorille, baritonille, kuorolle ja orkesterille sävelletyn Carmina Buranan teksti pohjautuu keskiaikaiseen laulukokoelmaan, joka on peräisin etelä-baijerilaisesta benediktiiniluostarista. Sen julkaisi ensimmäisen kerran Johann A. Schmeller vuonna 1847. Näissä ujostelemattomissa lauluissa kerrotaan vuodenajoista, ihmisen kohtalosta, rakkauden sekä juomisen ja mässäilyn iloista. Kokoelma sisältää myös moraalis-satiirista runoutta sekä lyhyitä joulu- ja pääsiäisnäytelmiä. Nykyisin Baijerin valtionkirjastossa Münchenissä säilytettävä teksti on kirjoitettu munkkilatinaksi ja keski-yläsaksaksi.
Carmina Burana jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäinen Primo vere (Keväällä) sisältää mm. heräävän kevään kuvauksen ja riemukkaan kiitoslaulun auringolle ja rakkauden jumalattarelle. Toinen osa In taberna (Kapakassa) on kuvaus riemusta ja juomingeista iloisten toverien seurassa. Kolmas osa Cour d’amours toteaa Amorin olevan kaikkialla. Nuori mies odottaa kärsimättömänä hetkeä, jolloin hän saisi avata neitsyyden kahleet. Teos loppuu kuten sen alkoikin: Fortuna, imperatrix mundi – huuto Fortunan, maailman hallitsijattaren puoleen.
Osmo Vänskä
Sinfonia Lahden taiteellinen johtaja Osmo Vänskä (s. 1953) on viime vuosien aikana noussut kansainvälisesti merkittävimpien kapellimestareiden joukkoon. Keväällä 2001 hänet nimitettiin taiteelliseksi johtajaksi Yhdysvaltojen parhaimpiin kuuluvaan Minnesotan orkesteriin, jossa hän aloittaa 2003 mutta jatkaa edelleen työtään myös Lahdessa.
Osmo Vänskä on tehnyt Sinfonia Lahden taiteellisena johtajana määrätietoista ja tavoitteellista työtä vuodesta 1988 lähtien. Yhteistyön myötä orkesterista on tullut kansainvälisen tason tekijä, jonka tunnusmerkkinä on innostunut ja motivoitunut työskentely sekä ainutlaatuinen sointi. Vänskä on ollut vuodesta 1996 myös BBC:n Skottilaisen sinfoniaorkesterin taiteellinen johtaja ja jatkaa tehtävässä vielä vuoden 2002. Hän on toiminut myös Tapiola Sinfoniettan sekä Islannin sinfoniaorkesterin taiteellisena johtajana.
Vänskä on tehnyt noin 50 levytystä, muun muassa runsaasti palkittuja Sibeliuksen levytyksiä Sinfonia Lahden kanssa BIS-levymerkille.
Osmo Vänskä suoritti kapellimestarin tutkinnon Sibelius-Akatemiassa 1979. Besanconin kansainvälisen kapellimestarikilpailun voitosta Ranskassa vuonna 1982 käynnistyi hänen kansainvälinen uransa. Vänskä on kuluneen vuosikymmenen aikana johtanut kaikkialla Euroopassa sekä Japanissa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Muusikonuransa Vänskä aloitti klarinetistina ja edelleen hän pyrkii esiintymään klarinettisolistina ja kamarimuusikkona. Vänskä palkittiin Pro Finlandia –mitalilla vuonna 2000.
Helena Juntunen
Helena Juntunen aloitti lauluopinnot Oulun konservatoriossa 15-vuotiaana Airi Tokolan johdolla ja on opiskellut vuodesta 1996 Sibelius-Akatemiassa Anita Välkin johdolla. Hän on laulanut Suomen alueoopperoissa mm. Gounodin Faustissa, Donizettin Lemmenjuomassa sekä Bizetin Carmenissa. Suomen Kansallisoopperassa ja Savonlinnan Oopperajuhlilla Juntunen on esiintynyt Mozartin Figaron häissä ja Taikahuilussa sekä Wagnerin Siegfriedissä. Vuonna 2000 Helena Juntunen voitti arvostetun Timo Mustakallio –laulukilpailun sekä 2001 Tampereen Grand Prix –kilpailun.
Lassi Virtanen
Lassi Virtanen on opiskellut Oulun Konservatoriossa opettajanaan Esko Jurvelin. Ulkomaisina opettajina ovat olleet professorit Galina Polivanova, Herbet Brauer sekä Dorothy Irving. Lassi Virtanen on suorittanut jatko-opintoja vuosina 1988-89 Wienin musiikkikorkeakoulussa professori Gerhard Kahryn oppilaana.
Lassi Virtanen kuuluu Suomen Kansallisoopperan vakituiseen solistikaartiin. Hän on laulanut useissa keskeisimmissä oopperoissa, kuten mm. Gounod’n Faustissa, Kokkosen Viimeisissä kiusauksissa, Wagnerin Parsifalissa, Musorgskin Boris Godunovissa, Donizettin Lemmenjuomassa, sekä Tshaikovskin Jevgeni Oneginissa. Savonlinnan Oopperajuhlilla Lassi Virtanen on esiintynyt yhteensä kahdessatoista eri roolissa vuodesta 1991 lähtien. Lassi Virtanen on vieraillut myös Seinäjoen oopperassa Pohjalaisten Anttina ja Espoon kulttuurikeskuksen Falstaffin Bardolfona, Amsterdamissa Nürnbergin mestarilaulajien Kunz Vogelsangin osassa, Espanjassa Lentävän hollantilaisen Perämiehenä sekä Carl Orffin Carmina Buranan tenorisolistina ja levyttänyt teoksen Espanjassa.
Hannu Ilmolahti
Hannu Ilmolahti valmistui Sibelius-Akatemiasta vuonna 1984 ja ensikonserttinsa hän lauloi vuonna 1983. Ilmolahti voitti Lappeenrannan valtakunnallisen laulukilpailun miesten sarjan vuonna 1984 sekä sai kiinnityksen Nürnbergin oopperaan samana vuonna.
Hannu Ilmolahden poikkeuksellisen laaja-alainen ohjelmisto kattaa musiikkia aina kansanlauluista ja viihdemusiikista oopperaan sekä eri taidelaulujen lajeihin. Nürnbergin oopperan ja muiden ulkomaisten esiintymisten lisäksi hän on esiintynyt mm. Savonlinnan Oopperajuhlilla, Turun Musiikkijuhlilla sekä Ilmajoen Musiikkijuhlilla. Ilmolahti on ollut mukana Merikannon Juha - oopperan sekä Rautavaaran Aleksis Kivi -oopperan levytyksissä. Soololevyilleen hän laulanut mm. hengellisiä lauluja, viihdesävelmiä sekä kansanlauluja.
Suomen filharmoninen kuoro
Yli kaksikymmentä vuotta toiminut Suomen filharmoninen kuoro toteuttaa vuodessa 5-10 konserttiproduktiota ja osallistuu levytyksiin maamme eturivin taiteilijoiden kanssa. Kuoron vakituiseen ohjelmistoon kuuluu klassisia suurteoksia: Verdin Requiem, Brahmsin Ein Deutsches Requiem, Beethovenin IX sinfonia, Haydnin Luominen ja Orffin Carmina Burana sekä oopperoiden kuoro-osuuksia.
Suomen filharmoninen kuoro on kutsuttu viime vuosina toteuttamaan myös uuden musiikin produktioita. Aulis Sallisen Elämän ja kuoleman laulut kantaesitettiin ja levytettiin Okko Kamun johdolla yhdessä Helsingin kaupunginorkesterin kanssa vuonna 1995. Einojuhani Rautavaaran On the Last Frontier kantaesitettiin ja levytettiin syksyllä 1998. Produktiossa Helsingin kaupunginorkesteria ja kuoroa johti Leif Segerstam. Tuorein levytys on syksyllä 1999 julkaistu Sibelius-levy, jossa kuoro esittää Helsingin Kaupunginorkesterin kanssa ja Leif Segerstamin johdolla Sibeliuksen Promootiokantaatin ja Kruunajaiskantaatin.
Kuoro on vieraillut myös ulkomailla, mm. Ranskassa, Tanskassa sekä Virossa.
Laulupuu -kuoro
Lahden Musiikkiluokkien Laulupuu-kuoro perustettiin vuonna 1977 viemään kansainvälistä musiikkiviestiä laulamalla. Kuoro on konsertoinut säännöllisesti niin koti- kuin ulkomaillakin esitellen vaativaa, kansainvälistä lapsikuoromusiikkia, tehnyt kiertueita niin yksin kuin lukuisten yhteistyökumppaneiden kanssa sekä levyttänyt
useita äänitteitä.
Viime vuosina Laulupuu on esiintynyt mm. Luxemburgin Suomi-viikoilla (10/98) sekä ollut mukana Euroopan Unionin kulttuuriprojekti Comeniuksessa. Sinfonia Lahden kanssa kuoro on tehnyt yhteistyötä jo vuosia. Laulupuu on esiintynyt myös Helsingin kaupunginorkesterin kanssa sekä osallistunut kansainvälisiin kuorokilpailuihin. Vuonna 2000 kuoro osallistui Kanadassa pidettyyn ISME-konferenssiin, jossa se esiintyi maailman musiikkikasvattajille. Kuoroa johtaa musiikkiluokanopettaja Terhi Hildén.
