Maailman arvostetuimpien kuoroteosten tulkitsijoiden joukkoon kuuluva saksalainen kapellimestari Helmut Rilling johtaa Joseph Haydnin oratorion Luominen Sinfonia Lahden konsertissa 21. marraskuuta. Oratoriossa solisteina laulavat sopraano Camilla Nylund, tenori Topi Lehtipuu sekä basso Juha Kotilainen. Kuorona kuullaan Dominante-kuoroa.
To 21.11.2002 klo 19 Sibeliustalo
SINFONIAKONSERTTI
Helmut Rilling, kapellimestari
Camilla Nylund, sopraano
Topi Lehtipuu, tenori
Juha Kotilainen, basso
Dominante-kuoro
Joseph Haydn: Luominen
Joseph Haydn: Luominen, 3-osainen oratorio solisteille, kuorolle ja orkesterille
Vuodet 1797-98, joiden aikana oratorio Luominen valmistui, olivat Joseph Haydnin (1732-1809) elämässä rikasta ja onnellista aikaa. Haydn oli aina ollut hyvin uskonnollinen, ja tietoisuus tehtävän vaativuudesta ja suuruudesta herätti hänen mielessään juhlallisuuden ja onnen tunteen. Saksalaisen musiikkitieteilijän Alfred Einsteinin mukaan Haydn loi molemmissa myöhäisissä oratorioissaan, Vuodenajoissa ja Luomisessa, Händelin esikuvan mukaan kaksi teosta, joilla tuli olemaan mitä suurin vaikutus. Händel oli kuitenkin vain kaukaisena esikuvana: instrumentaalityylin kehitys, säestyksen ja lauluosuuksien suhde ym. olivat muuttaneet musiikillista ajattelutapaa. Kehityskaari Händelin oratorioista Haydnin oratorioon sisältää musiikillisen myrsky- ja kiihkokauden saavutukset. Haydn loi yksilöllisesti oratorioidensa ylevän tyylin, ja Luominen on siksi tärkeä virstanpylväs tämän taidemuodon historiassa.
Luomisen innoituksen lähteenä oli ennen kaikkea säveltäjän ystävän ja neuvonantajan paroni G. van Swietenin saksaksi kääntämä teksti. Se pohjautui Raamattuun ja englantilaisen runoilijan John Miltonin vuonna 1664 valmistuneeseen pääteokseen Paradise Lost (Kadotettu paratiisi), joka avaa mielenkiintoisia näköaloja mm. maailman esihistoriaan ja perisynnin vaikutuksiin. Haydn sai tekstin haltuunsa ja pyynnön sen säveltämiseksi toisen Lontoon-vierailunsa aikana hänen sinfonioidensa kantaesityksiä siellä järjestäneeltä saksalaissäveltäjältä Johann Peter Salomonilta. Van Swieten käänsi sitten tekstin ja muutti sen samalla italialaisen mallin mukaiseksi.
Haydn sävelsi oratoriota keskittyneesti puolentoista vuoden ajan hartaan uskonnollisen tunteen vallassa. Teos esitettiin ensi kerran säveltäjän johdolla huhtikuussa 1798 ruhtinas Schwarzenbergin palatsissa Wienissä. Varsinainen julkinen kantaesitys tapahtui Wienin Burg-teatterissa seuraavan vuoden maaliskuussa loistavalla menestyksellä. Tästä alkoi heti teoksen voittokulku ympäri Eurooppaa, ja Haydnin maine suurena säveltäjänä vakiintui entisestään. Toisaalta työn rasitukset verottivat 65-vuotiaan säveltäjän terveyttä raskaasti. Haydn sai kuulla teoksensa vielä noin vuotta ennen kuolemaansa Salierin johtamana. Se oli viimeinen konsertti jossa säveltäjämestarin tiedetään olleen läsnä.
Värikkään ja ylevän teoksen ensimmäisessä osassa kuullaan alkukaaoksen jälkeen luomistarina Raafaelin, Uurielin ja kuoron kertomina. Osa esittelee erikseen jokaisen luomispäivän. Toinen osa kuvailee mm. eläinten luomisen. Kolmas osa tuo esiin Aatamin ja Eevan paratiisissa, ja kertoo heidän kiitosrukouksensa Jumalalle hänen päättyneen työnsä ylistykseksi.
Luominen on kirjoitettu 1700-luvun jälkipuoliskon mittapuiden mukaan poikkeuksellisen suurelle orkesterille: kokoonpanoon kuuluu mm. kolme pasuunaa ja kontrafagotti, jotka yleistyivät orkestereissa vasta seuraavan vuosisadan puolella. Haydn käytti hyväkseen musiikin kaikkia tuolloisia keinovaroja, ja hänen ehtymätön musiikillinen mielikuvituksensa pääsi estoitta valloilleen esim. luonnonkuvailun eri vivahteissa ja eläinten äänien jäljittelyssä. Luominen, kuten myös Vuodenajat ja kuusi messua, ovat kunnianosoitus etenkin Haydnin suuresti kunnioittamien Bachin ja Händelin ajattomalle taiteelle.
Hannu Kivilä
Helmut Rilling
Helmut Rilling aloitti musiikkiopintonsa kotikaupungissaan Stuttgartissa ja opiskeli orkesterinjohtoa mm. Leonard Bernsteinin johdolla.
Rilling vierailee säännöllisesti maailman merkittävimpien orkestereiden johtajana niin Euroopassa, Israelissa, Yhdysvalloissa kuin Kanadassakin. Niin ikään hän esiintyy monilla arvostetuilla musiikkijuhilla, mm. Salzburgissa sekä Stuttgartissa. Hänet tunnetaan erityisesti arvostettuna oratoriomusiikin tulkkina.
Vuonna 1981 Rilling perusti kansainvälisen Bach Akatemian Stuttgartiin. Akatemia toimii myös Puolassa, Unkarissa, Espanjassa sekä Argentiinassa. Rilling kutsuttiin vuonna 1996 Schleswig-Holsteinin Musiikkifestivaalin orkesteriakatemian opettajaksi. Kesällä 2002 hän kiersi esiintymässä nuorista muusikoista kootun 200-henkisen Stuttgartin musiikkifestivaalikuoron ja -orkesterin kanssa.
Helmut Rilling levyttää yksinoikeudella Hänssler Classic –levymerkille. Hänen levytystensä joukossa on mm. huomattavia Bach-äänitteitä.
Camilla Nylund
Camilla Nylund aloitti lauluopintonsa Suomessa professori Eva Illesin johdolla. Myöhemmin hän siirtyi opiskelemaan Mozarteumiin, Salzburgiin, jossa hänet palkittiin vuonna 1995 Lilli Lehman Mitalilla. Vuonna 1996 Nylund voitti Lappeenrannan kansallisen laulukilpailun ja seuraavana kesänä hän edusti Suomea Cardiffissa, Walesissa Singer of the World -kilpailussa.
Vuonna 1995 Nylund kiinnitettiin heti menestyksekkään debyyttinsä jälkeen Niedersächsische Staatsoper Hannoverin solistikaartiin. Hannoverissa hän on esiintynyt mm. Mozartin Figaron häiden kreivittärenä, Cosí fan tutten Fiordiligina sekä Offenbachin Hoffmannin kertomusten Antoniana. Suomen Kansallisoopperassa Nylund debytoi toukokuussa 1996 niin ikään Figaron häiden kreivittärenä. Samaa roolia hän on esittänyt myös Dresdenissä, Düsseldorfissa sekä Berliinin Deutsche Oper’ssa. Savonlinnan Oopperajuhlilla Nylund lauloi menestyksekkäästi Paminan roolin Mozartin Taikahuilussa kesällä 1997.
Camilla Nylund esiintyy säännöllisesti eurooppalaisten orkestereiden solistina. Hän laulaa usein myös monilla kansainvälisillä musiikkifestivaaleilla. Camilla Nylund on tehnyt yhteistyötä monien merkittävien kapellimestarien, kuten Esa-Pekka Salosen, Helmut Rillingin, Jukka-Pekka Sarasteen sekä Leif Segerstamin kanssa.
Topi Lehtipuu
Topi Lehtipuu aloitti musiikkiopintonsa pianon- ja viulunsoitolla. Laulua hän on opiskellut Marjut Hannulan, Peter Lindroosin ja Howard Crookin johdolla. Lehtipuu laulaa myös Radion Kamarikuorossa ja opettaa sovittamista Sibelius-Akatemiassa.
Topi Lehtipuun oopperarooleja ovat mm. Mozartin Taikahuilun Tamino Théâtre des Champs-Elysées´n produktiossa Ranskassa, Enean roolin Lausannen Oopperan La Didone -produktiossa, Albert Herringin roolin Vantaan Oopperan Albert Silli-tuotannossa sekä Aciksen roolin Wiener Akademie -orkesterin Acis ja Galatea -produktiossa. Lehtipuun konserttirepertuaari sisältää oratoriomusiikkia sekä kantaatteja mm. Bachilta, Monteverdiltä, Rautavaaralta sekä Schönbergiltä.
Topi Lehtipuu on työskennellyt monien merkittävien kapellimestarien, kuten Helmut Rillingin, Peter Schreierin sekä John Eliot Gardinerin kanssa. Hän on esiintynyt myös Suomen Kansallisoopperassa sekä Savonlinnan Oopperajuhlilla. Ensi vuonna Lehtipuu debytoi Pariisin Chatelet-oopperassa Gardinerin johdolla Berliozin oopperassa Troijalaiset.
Juha Kotilainen
Juha Kotilainen opiskeli laulua Sibelius-Akatemiassa Olavi Hautsalon ja Matti Tuloiselan johdolla. Lauludiplomin hän suoritti 1985 ja on täydentänyt opintojaan mm. Thomas Hampsonin ja Peter Bernen mestarikursseilla.
Kotilainen debytoi Suomen Kansallisoopperassa Dandinin roolissa Rossinin Cenerentola-oopperassa 1986; hän on vieraillut sittemmin Kansallisoopperassa useissa rooleissa, mm. Kreivi Almavivana Figaron häissä, Jussina Leevi Madetojan Pohjalaisia-oopperassa ja Marcellona La Bohèmessa.
Vuosina 1992-97 Juha Kotilainen oli kiinnitettynä Essenin Aalto-teatteriin, jossa tärkeimpiä rooleja olivat mm. Don Giovannin nimirooli (jolla hän on vieraillut myös mm. Bonnin oopperassa) sekä Guntherin rooli Wagnerin Jumalten tuho -oopperassa. Kotilainen on ollut vakituinen vieras myös Savonlinnan oopperajuhlilla, mm. Alfiona Mascagnin Cavalleria rusticanassa ja nimiroolissa Einojuhani Rautavaaran oopperassa Aleksis Kivi (1998). Kesällä 2001 Kotilaista kuultiin oopperajuhlien tilausproduktiossa Aika ja uni.
Juha Kotilaisen ohjelmistoon kuuluvat olennaisesti myös lied – "klassisesta" liedistä nykysäveltäjien teoksiin – sekä basso-baritoniosat suurissa kirkkomusiikkiteoksissa. Kotilainen on esittänyt mm. Bachin Matteus-passiota ja Haydnin Luomista Peter Schreierin johdolla, h-molli-messua Harry Christophersin johdolla ja esiintynyt oratoriosolistina Esa-Pekka Salosen johdolla. Hän on konsertoinut Suomen ja muiden Pohjoismaiden lisäksi mm. Saksassa, Kreikassa ja Venäjällä.
Dominante
Dominante on kolmatta vuosikymmentään käyvä teekkarien sekakuoro, joka tunnetaan monipuolisuudestaan ja rohkeudestaan ottaa vastaan uusia haasteita. Kuoroa on jo vuodesta 1981 johtanut dir.mus. Seppo Murto.
Kuoron monipuolisuudesta kertoo sen ohjelmisto, johon kuuluu musiikkia renessanssista nykypäivään, teekkarilauluista oopperamusiikkiin sekä lastenlauluista viihteeseen ja tietysti joululauluihin. Yhteistyökumppaneita on vuosien varrella kertynyt useita. Dominante on esittänyt suuria orkesteriteoksia mm. Radion sinfoniaorkesterin, Tapiola Sinfoniettan, Helsingin ja Lahden kaupunginorkesterin kanssa. Yhteistyötä on myös tehty niin Kansallisoopperan kuin Helsingin kaupunginteatterinkin kanssa. Lukuisat televisioesiintymiset ovat tuoneet kuoroa yhä useamman ihmisen tietoisuuteen niin Suomessa kuin ulkomaillakin.
Levytyksiä Dominantelle on kertynyt jo toistakymmentä, joista mm. vuonna 1996 valmistunut Raudan Kirous valittiin vuoden kuorolevyksi. Vuonna 1992 tehty Erik Bergmanin Det Sjungande Trädet -oopperan levytys kahmi palkintoja enemmänkin.
Vuosittaisilla ulkomaanmatkoillaan Dominante on ehtinyt koluta jo kaikki maanosat Etelämannerta lukuunottamatta. Matkoillaan kuoro on kerännyt arvostusta paitsi lehtiarvosteluiden, myös kilpailupalkintojen muodossa.
Dominante on dynaaminen joukko nuoria laulajia, joka ryntää innolla haasteesta haasteeseen. Kuoro pyrkii tekemään konserteistaan elämyksiä, joissa yleisö saa kuulla hyvin ja rohkeasti esitettyä musiikkia, kantaesityksistä vanhaan tuttuun, unohtamatta kuitenkaan pientä ripausta sitä kuuluisaa teekkarihuumoria.
