OHJELMA
To 18.4. klo 13.00 ja klo 19 Sibeliustalossa
'SINUN SILMIESI TÄHDEN'
Suomalaisen elokuvamusiikin konsertti
Markku Johansson, kapellimestari
Sinikka Sokka ja Kai Hyttinen, laulu
Peter von Bagh, juontaja
Tuukka Uusitalo, visualisointi
Georg Malmstén:
Sukellusvenevalssi
sov. Markku Johansson
Leila
sov. Esko Linnavalli
Elokuvasta Meidän poikamme merellä
Georg de Godzinsky:
Katupoikien laulu
sov. Olli Heikkilä, san. Turo Kartto
Elokuvasta Onnellinen ministeri
Georg Malmstén:
Potkut sain
sov. Markku Johansson
Elokuvasta SF-paraati
Väino Haapalainen:
Romanssi
Elokuvasta Valkoiset ruusut
Georg de Godzinsky:
Pohjolan Yö
sov. Markku Johansson, san. Kaarlo Nuorvala
Elokuvasta Salakuljettajan laulu
Toivo Kärki:
Sinun silmiesi tähden
sov. Kai Hyttinen, san. Orvokki Itä
Elokuvasta Pekka ja Pätkä kesälaitumilla
Rauli "Badding" Somerjoki:
Bensaa suonissa
Sov. Jussi Tuurna, san. Rauli Somerjoki
Elokuvasta Bensaa suonissa
Markku Kopisto:
Katseen kosketus
sov. Markku Johansson, san. Jussi Kylätasku
Elokuvasta Mies, joka ei osannut sanoa ei
Toivo Kärki:
Rillumarein tahdissa
sov. Markku Johansson
Elokuvasta Me tulemme taas
Elokuvasta Lentävä kalakukko
Elokuvasta Rovaniemen markkinoilla
Harry Bergström:
On lautalla pienoinen kahvila
sov. Markku Johansson, san. Tatu Pekkarinen
Elokuvasta Veera eli Balladi Saimaalta
Kaj Chydenius:
Sinua, sinua rakastan
sov. Markku Johansson, san. Aulikki Oksanen
Elokuvasta Asfalttilampaat
Jaakko Salo:
Seitsemän kertaa seitsemän
San. Jukka Virtanen
Elokuvasta Noin seitsemän veljestä
Heikki Aaltoila:
Akselin ja Elinan häävalssi
Elokuvasta Täällä pohjantähden alla
Kaj Chydenius:
Nuoruustango
sov. Arthur Fuhrman, san. Anu Kaipainen
Elokuvasta Kreivi
Rauno Lehtinen:
Muistan kesän
san. Rauno Lehtinen
Elokuvasta Vain neljä kertaa
Tuomas Kantelinen:
Rukajärven tie
Elokuvasta Rukajärven tie
Anssi Tikanmäki:
Balladi
sov. Markku Johansson, san. Juice Leskinen
Elokuvasta Klaani
Peter von Bagh esittelee ohjelmaa:
Musiikkia suomalaisista elokuvista
Suomalainen elokuva on epäilemättä olennainen osa syvintä tajuntaamme. Se on esimerkiksi unohtumattomia kuvia luonnosta, veikeitä juonia, hauskoja juttuja, inhimillistä ja tutunomaista läsnäoloa ja näyttelijöitä, jotka ovat - niin tähdet kuin sivuosanesittäjät - tiettyinä elämänaikoinamme yhtä tuttuja kuin omat perheenjäsenet. Mutta ei pelkästään tätä. Se on myös ääniä ja ennen kaikkea musiikkia, jonka osuus elokuvan tuottamasta emootiosta ja sen jättämästä muistosta on paljon intensiivisempi kuin osaisimme olettaa. Kun kuuluisa amerikkalainen ohjaaja King Vidor sanoi, että mykänelokuvan esityksen tehosta 50% syntyi musiikista, hän sanoi jotain yleispätevää, myös äänielokuvan asetelmaa koskevaa.
Niinpä Jori Malmsténin ikivihreät (jotka tuntuvat syntyneen suoraan elokuvien sydämestä, olivatpa ne elokuvahittejä tai eivät!), Harry Bergströmin tarttuvat valssit, jotka avasivat kaupungin ensi kertaa katsojille, Toivo Kärjen SF:n tuotantoihin lataama kansan syvien rivien sielunsisällöt tiivistävä jytinä, George de Godzinskyn uljaat, romanttiset fantasiat ovat elimellisintä sidosta siihen meidän itse kunkin tajuntaan kiteytyneessä "synteesissä", jonka tuloksena elämää ja elokuvaa on joskus aika vaikea erottaa toisistaan.
Aluksihan niissä puhutteli jo massa. Elokuviin, vähäisiinkin, kiinnitettiin 40-henkinen orkesteri. Ennen kaikkea Kärki ilmaisi useaan otteeseen kiusaantumisensa siitä, että hänen piti muutamassa päivässä sutaista pitkänelokuvan läpi soitettu musiikkitausta. T.J. Särkkä seisoi takana ja katsoi, ettei kukaan soittajista päässyt laiskottelemaan ja että musiikki sisälsi kymmeniä sävelmiä – sen sijaan, että olisi keskitytty päämotiiveihin.
Jotkut sävelmistä muodostuivat kenenkään erityisemmin odottamatta ikivihreiksi. Sellaisista kuullaan useampia tämän konsertin aikana. Ja sanomattakin on selvää, että koko elokuvan "suuruudenajan" säveltäjäkaarti on mukana; Godzinsky, Bergström, Malmstén, Aaltoila ja Kärki. Väinö Haapalainen on harvinaisempi nimi, mutta hänen Romassinsa elokuvasta Valkoiset Ruusut saattaa jopa säpsähdyttää. Siinä on suuren kansainvälisen elokuvamusiikin hehkua.
Vanhemman elokuvamusiikin valinta on ollut miltei yksiviivaisen yksinkertaista. Kansa on ajat sitten valikoinut todelliset ikivihreät. Niitä ei ole edes kovin paljon - jos valikoimamme lisäksi on toinen mokoma lisää, siinä se taitaa ollakin. Tämä ei tarkoita, että musiikki olisi ollut heikkoa tai toimimatonta tai varsinkaan elokuvaan soveltumatonta. Tavallaan jokaista Leilaa ja Vaimoketta ja Sinun silmiesi tähden -kappaletta kohden on kymmenen yhtä hyvää, jotka vain eivät ole kiteytyneet vastaavalla tavalla muiston ainekseksi.
Jaakko Salo on liikkunut kotonaan molemmissa maailmoissa ja säveltänyt luultavasti enemmän koko kansan kuulemaa elokuvamusiikkia kuin kukaan muu viimeisten 40 vuoden aikana. Rauno Lehtinen on hänen laillaan siirtymävaiheen merkittävä nimi. Muut ovat jo nuorempia ja erityyppisiin elokuviin assosioituvia nimiä: Kaj Chydenius, Henrik Otto Donner, Markku Kopisto, Rauli "Badding" Somerjoki, Anssi Tikanmäki ja nuorimpana Tuomas Kantelinen, jonka myötä ympyrä sulkeutuu ja "vanhainaikainen" suuren orkesterin elokuvamusiikki herää uuteen eloon.
Elokuvamusiikki on dynaaminen laji, jonka helmet kasvavat itselliseen elämään. Vaikka ne siten ovatkin jo osaksi erillään elokuvista, side on tärkeä ja sen tunne hauras. Piittaamattomasti tulkittu elokuvamusiikki on tästä syystä erityisen piinallinen asia. Esiintyjien on ennen muuta oltava uskottavia. Kun Sinfonia Lahden konsertin johtaa Markku Johansson, tämän elämänalueen loistava ymmärtäjä, ja kun solistit ovat Sinikka Sokka ja Kai Hyttinen, kaksi paljon näytellyttä laulajaa tai paljon laulanutta näyttelijää, viihtyvyytemme ja oikealle tunteelle perustuva yhdessäolomme on joka suunnasta turvattu.
Markku Johansson
Markku Johansson on Suomen laaja-alaisimpia ammattimuusikkoja: hänen ensimmäinen soittimensa on piano, joka vaihtui trumpettiin Lahden Musiikkiopistossa (nyk. Päijät-Hämeen konservatorio). Trumpetinsoiton opiskelu jatkui myös Sibelius-Akatemiassa. Johansson tunnetaan edelleen pehmeä-äänisen flyygelitorven soittajana. Jazz alkoi kiinnostaa Markku Johanssonia 70-luvulla, jolloin hän suuntasi opintomatkan New Yorkiin. Big band- ja studio-orkestereiden lisäksi hän on tehnyt yhteistyötä useimpien suomalaisten jazz-muusikoiden kera pienissä kokoonpanoissa. Johansson on UMO:n perustajajäsen ja toimi orkesterin vakituisena kapellimestarina kausina 1992-93. Suomen Jazzliitto on palkinnut Johanssonin vuoden 1993 Yrjö-palkinnolla. Samana vuonna Soitintehdas Antoine Courtois lahjoitti Johanssonille uuden flyygelitorven. Jo 1970-luvulla Johansson vieraili kapellimestarina Lahden kaupunginorkesterin viihdekonserteissa, joita varten hän itse sovitti valtaosan ohjelmistosta. Vuodesta 1988 alkaen Johansson on toiminut viihdemusiikkiin erikoistuneen Vantaan Orkesterin kapellimestarina, minkä ohella hän on vieraillut johtamassa useimpia maamme sinfoniaorkestereita.
Sinikka Sokka
Laulajatar Sinikka Sokka tunnetaan yhtä hyvin myös pitkää uraa tehneenä näyttelijättärenä. Hänellä on ollut kiinnityksiä Helsingin Kaupunginteatterissa, KOM-teatterissa sekä Turun Kaupunginteatterissa. Sokan tv-rooleista muistetaan mm. MTV3:n Samaa sukua eri maata -draamasarja sekä TV 1:sen Vuoroin vieraissa. Sinikka Sokka on tehnyt myös paljon lapsille suunnattuja produktioita. Hän on mm. käsikirjoittanut, ohjannut sekä näytellyt Pikkukakkosen suurproduktion Grimmin saduista. Sokka on esiintynyt lukuisissa musiikkiteattereissa, kuten Catsissa, Mambo Kingsissä, Cabaretissa sekä Uuden iloisen teatterin produktioissa.
Kai Hyttinen
Kai Hyttinen lauloi itsensä jo 60-luvulla yleisön suosikiksi. Opiskeltuaan Teatterikorkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksen musiikkiteatterikurssilla 90-luvun taitteessa Hyttinen on esiintynyt Hämeenlinnan teattereissa mm. Kivenpyörittäjän kylä –näytelmän pääroolissa ja yhden miehen lauludraamassa Pielisen balladi, joka on esitetty myös TV1:ssä, Turun kaupunginteatterissa Brechtin Kolmen pennin oopperan Puukko-Mackiena sekä Kouvolan teatterissa Zorbaksena. Taiteilijakuvaansa Hyttinen on monipuolistanut myös suomentamalla 1997 Ledouxin – Smythin kantrimusikaalin Tunteet pelissä, jossa hän esiintyi kantribändin pomona. Keväällä 2002 Kai Hyttinen esiintyy Helsingin Komediateatteri Arenassa Kuumat Aallot –produktiossa, jossa hän näyttelee pääroolia ja jonka hän on myös suomentanut.
Peter von Bagh
Peter von Bagh on monipuolinen elokuva-alan vaikuttaja. Hän on mm. kirjoittanut merkittäviä elokuvan historiateoksia, toimittanut radio- ja tv-ohjelmia sekä ohjannut itse tv-elokuvia ja -sarjoja. Von Bagh on toiminut myös Sodankylän kansainvälisten elokuvafestivaalien (Midnight Sun Film Festival) johtajana tapahtuman perustamisesta lähtien. Peter von Bagh on myös Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen osaston elokuvahistorian professori.
