Itsenäisyyspäivän juhlakonsertissa Ahmasta ja Sibeliusta

La 06.12. klo 15:00 Sibeliustalo
ITSENäISYYSPäIVäN JUHLAKONSERTTI

Osmo Vänskä, kapellimestari
Dominante-kuoro

Sibelius: Vapautettu kuningatar
Ahmas: Sinfonia nro 1 (kantaesitys)
Sibelius: Väinön virsi
Sibelius: Finlandia

Konsertti päättyy n. klo 16.30, ei väliaikaa.


Jean Sibelius (1865-1957) palasi tammikuussa 1906 Suomeen Pariisista, missä oli viettänyt joulun ja uudenvuoden. Hän havahtui kotimaassaan optimistisempaan mielialaan kuin aikoihin, sillä marraskuun suurlakko oli keventänyt ahdistavaa valtiollista tilannetta ja antanut kansalle hengähdysaikaa. Maa oli myös saanut perustuslaillisen senaatin. Tänä sortoajan lyhyenä välikautena syntyi teos J.V. Snellmanin 100-vuotisjuhlaa varten, juhlakantaatti Vapautettu kuningatar, jonka tekstinä on Paavo Cajanderin tunnettu saman niminen runo.

Konsertissa kuullaan lahtelaisen säveltäjän ja muusikon Harri Ahmaksen (s.1957) ensimmäisen sinfonian kantaesitys. Ahmaksen sävellysluettelo sisältää teoksia monelta musiikin osa-alueelta: kahden sinfonian lisäksi on vuosien myötä valmistunut joukko orkesterisäestyksellisiä konserttoja, orkesteriteoksia, sävellyksiä puhallinorkesterille, paljon kamarimusiikkia, kamariooppera, sekä erilaisia sovituksia orkesterille, kuten virsiä ja kansanlauluja. Ahmas on todennut, ettei hänen musiikkiinsa yleensä liity ideologiaa: "Kaikkein tärkeintä on musiikin kuulijalleen antamat tunnereaktiot. Jollei tunnetta ole, musiikki on pelkkää teknistä toteuttamista". Ahmas on toiminut Sinfonia Lahden fagottiryhmän äänenjohtajana vuodesta 1989 lähtien.

Sibeliuksen viimeisiin julkaistuihin teoksiin kuuluu Väinön virsi, kantaatti sekakuorolle ja orkesterille, joka syntyi tilauksesta Sortavalan laulujuhlille vuoden 1926 alkupuolella. Sibeliuksella oli samaan aikaan työn alla toinenkin Kalevala-aiheinen tilaustyö, New York Symphony Societyn kapellimestarin Walter Damroschin tilaama orkesteriteos, joka sittemmin sai nimen Tapiola. Teoksista tuli hyvin erilaisia, sillä jälleen kerran seremoniallinen kantaattitehtävä ikään kuin kahlitsi Sibeliuksen mielikuvitusta, joka puolestaan Tapiolassa pääsi estoitta valloilleen.

Sibeliuksen Finlandia vie meidät vuoteen 1899 ja helmikuun manifestin aiheuttamiin mullistuksiin. Ns. vapaa sanomalehdistö joutui venäläisen esivallan tyytymättömyyden kohteeksi; sensuuri alkoi kiristyä. Vihdoin marraskuun alkupäivinä järjestettiin koko maassa vastalauseeksi juhlia, eräänlaisia naamioituja mielenilmauksia, sananvapauden puolustamiseksi ja samalla myös lehtimiesten eläkerahaston hyväksi. Helsingissä nämä ns. sanomalehdistön päivät huipentuivat 4.11. Ruotsalaisessa teatterissa järjestettyyn juhlaan, jonka ohjelmaan sisältyi mm. prologi suomeksi ja ruotsiksi, yksinlaulua, kuvaelmasarja sekä lopuksi lehdistöaiheinen revyy. Juhlan kohokohtana oli maamme historiaan pohjautuva näyttämöllinen Kuvaelmia Suomen muinaisuudesta, jonka teksti oli tuolloin parikymppisen Eino Leinon, Jalmari Finnen tekemine täydennyksineen. Sibelius sävelsi kuusiosaiseen sarjaan lyhyen alkusoiton, sekä kuhunkin kuvaelmaan johdannon sekä sopivaa taustamusiikkia. Finlandia on tämän teoksen viimeinen osa.


Sinfonia Lahden taiteellinen johtaja Osmo Vänskä (s. 1953) on viime vuosien aikana noussut kansainvälisesti merkittävimpien kapellimestareiden joukkoon. Hän aloitti syksyllä 2003 alkaen maineikkaan yhdysvaltalaisen Minnesotan orkesterin taiteellisena johtajana. Vänskä jatkaa työtään edelleen myös Lahdessa.

Dominante on vuonna 1975 perustettu sekakuoro, jonka laulajista suurin osa opiskelee Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä. Kansainvälisestikin tunnettu Dominante on dynaaminen joukko nuoria laulajia ja se tunnetaan monipuolisesta ja rohkeasta musiikin esittämisestä. Dominante on esittänyt suuria orkesteriteoksia mm. Radion sinfoniaorkesterin, Tapiola Sinfoniettan sekä Helsingin kaupunginorkesterin ja Sinfonia Lahden kanssa. Dominanten taiteellisena johtajana on vuodesta 1981 toiminut Seppo Murto.