Marika Krook ja Pentti Hietanen tulkitsevat Bernsteinin ja Gershwinin hittimusikaalien sävelmiä

Pe 25.4. 2003 klo 13 ja klo 19 Sibeliustalo

WEST SIDE MEMORIES
Bernsteinin sävelissä

Atso Almila, kapellimestari
Marika Krook, sopraano
Pentti Hietanen, tenori

Geroge Gershwin: Alkusoitto
Could you use me
Shall we dance
Someone to watch over me
Embraceable you
I got rhythm
Naughty baby
They can’t take that away from me
But not for me
Finale

Leonard Bernstein: Candide-alkusoitto
Maria
One Hand, One Heart
Somewhere
Symphonic Dances
Balcony Scene


West Side Memories – Bernsteinin ja Gershwinin musikaalien sävelissä

Viime vuosisadalla vaikuttaneiden amerikkalaissäveltäjien, Leonard Bernsteinin ja George Gershwinin tuotannot muistuttavat siltä osin toisiaan, että kumpikin sävelsi niin vakavaa kuin viihdemusiikkiakin. Bernstein muistetaan mm. maailman kuuluisimpien musikaalien joukkoon lukeutuvan West Side Storyn säveltäjänä, mutta sen lisäksi hän sävelsi valtavan määrän orkesteriteoksia, kamarimusiikkia, baletteja jne. West Side Story kertoo puolalaissyntyisen pojan ja puertoricolaisen siirtolaistytön rakkaustarinan Shakespearen Romeon ja Julian hengessä. Tämän iltaisen konsertin toisella puoliskolla Marika Krook ja Pentti Hietanen tulkitsevat musikaalin kauneimpia lauluja.
Gershwinin tuotannon merkkiteos on puolestaan kansainvälisesti ehkä tunnetuin amerikkalainen ooppera Porgy and Bess, jonka melodiat perustuvat totutusta oopperataiteesta poiketen jazzmusiikin sävelkieleen. Oopperan lisäksi Gershwin muistetaan niin ikään jazzahtavasta, pianolle ja orkesterille sävelletystä Rhapsody in Blue’sta sekä monista musikaaleista, joista tässä konsertissa kuullaan osia Grazy for You -musikaalista.

Satu Kahila


Atso Almila

Atso Almila opiskeli Sibelius-Akatemiassa orkesterinjohtoa Jorma Panulan johdolla sekä kuoronjohtoa Harald Andersénin johdolla. Hän suoritti kapellimestaridiplomin vuonna 1979. Kaksi vuotta myöhemmin hän saavutti jaetun ensimmäisen palkinnon yhdessä Jukka-Pekka Sarasteen kanssa pohjoismaisissa kapellimestarikilpailuissa Norrköpingissä.
Almila on ollut Radion Sinfoniakuoron, Sibelius-Akatemian kamarikuoro Cantemuksen sekä Akateemisen laulun johtaja. Vuodesta 1991 hän on toiminut Sibelius-Akatemian orkesterinjohdon yliassistenttina. Lisäksi hän toimi Suomen Kansallisteatterin kapellimestarina vuosina 1982-87 sekä 1989-95. Tampereen kaupunginorkesteria hän johti kaksivuotiskauden 1987 lähtien 1989 syksyyn saakka. Vuonna 1993 hän siirtyi Itä-Suomeen johtamaan Joensuun kaupunginorkesteria ja kaksi vuotta myöhemmin syksyllä hän otti ohjaksiinsa myös Kuopion kaupunginorkesterin. Molemmat kiinnitykset päättyivät syksyllä 2000, jolloin hän aloitti Seinäjoen kaupunginorkesterin päävierailijana.
Almila on vieraillut kapellimestarin ominaisuudessa Suomen lisäksi useaan otteeseen Ruotsissa ja Virossa, Sibelius-Akatemian Sinfoniaorkesterin kanssa Kreikassa ja Englannissa sekä syksyllä 1997 Kuopion kaupunginorkesterin kanssa Japanissa. Hän on johtanut useita produktioita Ilmajoen, Vaasan ja Tampereen oopperoissa sekä Suomen Kansallisoopperassa. Almila tunnetaan myös lahjakkaana kamari- ja näyttämömusiikin säveltäjänä. Hänen merkittävimpiä sävellyksiään ovat oopperat Kolmekymmentä hopearahaa, Ameriikka sekä Isontaloon Antti, joka kantaesitettiin Ilmajoella kesällä 2000. Lisäksi hän on säveltänyt sinfonian, konserttoja orkesterille, vaski- ja kamarimusiikkia sekä runsaasti teatteri- ja elokuvamusiikkia.

Marika Krook

on opiskellut laulua Sibelius-Akatemiassa ja yksityisesti Vera Rozsan ja Gustavo Jimenezin johdolla sekä Metropolitan oopperan mestariluokan yhteydessä useiden huomattavien ooppera- ja konserttilaulajien johdolla. Ohjelmistoa hän on valmistanut korrepetiittori Peter Bernen kanssa.
Marika Krook on laulanut viihdemusiikkia oman orkesterin solistina. Musikaali- ja oopperarooleja hän on esittänyt oopperayhdistyksissä ja useissa teattereiden esityksissä mm. Maria (Sound of Music) Raaseporin linnassa, Helsingin kaupunginteatterissa West Side Storyn Maria, Helsingin Ruotsalaisessa Teatterissa useiden musikaalien päärooleja ja äskettäin vuonna 2002 Calypso-musikaalin naispäärooli..
Hän on laulanut ooppera-, operetti- ja musikaaliohjelmistoa yli 30 konsertissa suomalaisten sinfoniaorkestereiden solistina,mm. Radion Sinfoniaorkesterin kanssa Kaivopuiston konsertti 1999, kapellimestarina Jukka-Pekka Saraste; Espoon Big Bandin kanssa konsertti New Orleansin jazz-festivaalilla ja UMO Big Bandin kanssa konsertteja useilla jazz-festivaaleilla. Elokuussa 2000 hän lauloi Placido Domingon kanssa konsertin Helsingin Olympiastadionilla, kapellimestarina Eugene Kohn. Maaliskuussa 2000 hän lauloi Iiro Rantalan kanssa konsertin Kemin Lumilinnassa. Vuosina 2001-2002 hän on konsertoinut ulkomailla mm. Münchenissä kapellimestari Maxim Hellerin johtamana sinfoniakonsertin solistina, 2002 konsertteja pianistin kanssa USA:ssa.1998 Marika Krook esiintyi etnisesti kootun EDEA-ryhmän kanssa, jonka musiikki pohjautuu muinaiseen suomalaiseen mytologiaan.Marika Krook on esiintynyt filmeissä mm. "Ihanat naiset rannalla". Hän on tehnyt useita levytyksiä eri yhtiöille ja esiintynyt radio- ja tv-ohjelmissa.
Kilpailumenestystä hänellä on ollut mm. 1998 Euroviso-edustajana EDEAn kanssa, Eestin kv. laulukilpailun voitto 1992 ja 1987 nuorten taiteilijoiden "Ungdoms Konstevenemang" -kilpailun voitto.

Pentti Hietanen

Sankaritenoriksikin lehdistön ristimä Pentti Hietanen on tullut suurelle yleisölle tutuksi paitsi oopperasta erityisesti musikaaleista West Side Story ja Les Miserables. Monipuolinen laulaja viihtyykin niin suurilla estradeilla kuin pienissä klubeissa ja laulaa paitsi klassista myös rokkia. Pentti Hietasen menestyksekäs ensialbumi “Katseesi kertoo sen” avasi tien uudelle suomalaiselle viihdemusiikille. Samalla tyylikkäällä ja sadunhohtoisella linjalla jatkoi seuraava albumi "Lauluni", jolta muistetaan parhaiten kappaleet "Ei näin" ja Heikki Helan kanssa tehty duetto "Saa huominen sen näyttää"
Pentti Hietasen viimeisin albumi "Kyynelten kiertorata" julkaistiin huhtikuussa 2001. Hietasen aiemmat levytykset "Lauluni" marraskuulta 1999 sekä esikoisalbumi "Katseesi kertoo sen" huhtikuulta 1998 ovat löytäneet vankan ihailijajoukon sekä kotimaassa että ulkomailla. Jokaista tenorin levyä on myyty n. 15.000 kappaletta. Hietasen tämänhetkisestä suosiosta kertovat omaa kieltään esimerkiksi loppuunmyydyt konserttiesiintymiset ympäri Suomea yhdessä Heini Kivimäki-Hietasen kanssa.