Sinfonia Lahden elokuvamusiikin konsertissa kuullaan klassikkoteoksia klassikkoelokuvista

Pe 21.3. 2003 klo 19 Sibeliustalo

ELOKUVAMUSIIKIN KLASSIKOT

Dmitri Slobodeniouk, kapellimestari
Robert Utter, piano
Peter von Bagh, juontaja

Wolfgang Amadeus Mozart: Sinfonia nro 25, I osa (elokuvasta Amadeus)

Einar Englund: Valkoinen peura (elokuvasta Valkoinen peura)
Alkusoitto
Tunturi
Poroajot

Richard Addinsell: Varsova-konsertto (elokuvasta Dangerous Moonlight)

Johannes Brahms: Unkarilainen tanssi nro 5 (elokuvasta Diktaattori)

Nino Rota: Puhu hiljaa rakkaudesta (elokuvasta Kummisetä)

Gustav Mahler: Adagietto (elokuvasta Kuolema Venetsiassa)

George Gershwin: Rhapsody in blue (elokuvasta Manhattan)



KLASSIKKOELOKUVIA JA KLASSISTA MUSIIKKIA

Sinfonia Lahti esittelee tänään kapellimestari Slobodenioukin johdolla teoksia, joita kuullaan monissa jo klassikon maineen saaneissa elokuvissa. Lähes kaikki konsertin teokset ovat itsenäisiä sävellyksiä, joita ei ole varsinaisesti sävelletty elokuvia varten. Seuraavassa muutama sana elokuvien juonista.

Amadeus

Milos Formanin vuonna 1984 ohjaama elokuva Amadeus kertoo menestyvästä Wolfgang Amadeus Mozartista sekä häntä kadehtivasta säveltäjäkollegasta, Antonio Salierista. Elokuva alkaa dramaattisella kohtauksella, jossa palvelijat löytävät katkeroituneen Salierin leikkaamassa kurkkuaan auki. Kohtauksen kauhua tehostaa Mozartin 25. sinfonian ensimmäisen osan viiltävät sävelet, jotka myös Sinfonia Lahti soittaa tänä iltana. Tapahtumat etenevät mielisairaalaan, jonne Salieri passitetaan itsemurhayrityksensä jälkeen. Siellä hän kertoo lohdutusta tarjoavalle papille traagisen tarinansa, jossa seurataan niin Mozartin kuin hänen itsensäkin elämäntyön menestymistä ja hiipumista – erona vain se, että Mozartin musiikki tosi asiassa jäi tämän kuoleman jälkeen elämään, mutta Salierin tuotanto painui täysin unohduksiin. Amadeus saavutti valtavan menestyksen; se palkittiin mm. Oscarilla parhaasta ohjauksesta, käsikirjoituksesta sekä parhaasta miespääosasta.

Valkoinen peura

Einar Englundin säveltämä Valkoinen peura poikkeaa muista illan teoksista siinä, että se on sävelletty varta vasten samannimistä elokuvaa varten. Valkoinen peura sai ensi-iltansa vuonna 1952. Tämä Erik Blombergin ohjaama elokuva on eksoottinen kuvaus Suomen Lapin erämaista, vanhoista taruista ja armottomasta luonnosta. Elokuva kertoo nuoresta lappalaistytöstä, joka maagisten taitojen avulla muuttuu kuutamossa valkoiseksi peuraksi. Tytön noituus puhkeaa vastoin hänen tahtoaan kunnes hän alkaa käyttämään tuhoavaa noitavoimaansa harkiten. Kirouksestaan tyttö vapautuu vasta kuolemassaan – tultuaan ammutuksi valkoisena peurana. Koskettavaa kertomusta tukee tehokkaasti Englundin säveltämä musiikki, joka elokuvan kahden muun Jussi-patsaan lisäksi sai omansa vuoden parhaana elokuvamusiikkina. Sinfonia Lahti on taltioinut tänä iltana kuultavat Valkoisen peuran osat ’Finlandia’ A Festival of Finnish Music –levylle Osmo Vänskän johdolla.

Dangerous Moonlight

1941 valmistunut brittiläinen elokuva Dangerous Moonlight – Vaarallinen kuutamo, on Britannian ulkopuolella tunnetumpi musiikistaan kuin itse tarinasta. Elokuvasta tuttu Varsova-konsertto nousi välittömästi suosituksi radiokappaleeksi ja teki säveltäjästään, Richard Addinsellista kuuluisan. Elokuva kertoo natsien Puolan miehityksestä. Pianisti Stefan Radetzky on määrätty lentämään pommilaivueen kanssa Romaniaan. Radetzky kuitenkin pakenee Yhdysvaltoihin ja kerää konsertoimalla rahaa puolalaisten hyväksi. Myöhemmin hän liittyy Britannian ilmavoimiin ja taistelee kuuluisassa Britannian taistelussa.

Diktaattori

Charlie Chaplinin Diktaattori valmistui vuonna 1940.Chaplinilla on elokuvassa kaksoisrooli; hän esittää sekä hyväntahtoista juutalaista parturia että murhanhimoista, Hitleriä jäljittelevää diktaattorihallitsijaa. Elokuvan kuuluisassa loppukohtauksessa Chaplin astuu ulos rooleistaan ja vetoaa humaanisuuden ja hyvän tahdon puolesta järjetöntä militarismia vastaan. Puhe otettiin aikoinaan vastaan niin suurella liikutuksella, että Chaplinia pyydettiin toistamaan se Yhdysvaltain kansallisella radiokanavalla ja elokuva valittiin New York Timesin vuoden kymmenen parhaan elokuvan listalle.

Kummisetä

Francis Ford Coppolan ohjaama kuuluisa Kummisetä-trilogia kertoo viiden sisilialaisen mafiaperheen elämästä New Yorkissa. Ensimmäisen osan alussa Marlon Brandon näyttelemää Don Vito Corleonea houkutellaan yhdessä muiden perheiden kanssa huumebisnekseen. Corleone ei voi sietää huumeita ja niinpä hänet yritetään eliminoida, mutta turhaan. Vito Corleonen lisäksi keskeisiä henkilöitä ovat mm. hänen poikansa Sonny Corleone sekä Michael Corleone. Michael kostaa isänsä murhayrityksen ja myöhemmin hänestä tehdään suvun päämies. Kummisetä-trilogian ensimmäinen osa on palkittu Oscarilla mm. parhaasta käsikirjoituksesta sekä parhaasta miespääosasta.

Kuolema Venetsiassa

Kuolema Venetsiassa perustuu Thomas Mannin samannimiseen novelliin. Elokuvaksi sen teki ohjaaja Luchino Visconti vuonna 1971. Tarina kertoo saksalaisesta säveltäjästä Gustave von Aschenbachista, joka matkustaa Venetsiaan lomailemaan ensimmäisen maailman sodan kynnyksellä. Aschenbach tapaa hotelissa puolalaisen perheen, jonka hämmästyttävän komeaan teini-ikäiseen poikaan hän ihastuu. Aschenbach häkeltyy tunteistaan poikaa kohtaan ja päättää lähteä Venetsiasta, mutta joutuu palaamaan takaisin huomattuaan matkatavaroidensa menneen väärään osoitteeseen. Samaan aikaan Venetsiassa on puhjennut koleraepidemia, mutta Aschenbach päättää silti jäädä kaupunkiin. Eräänä päivänä hänen tarkkaillessaan puolalaista poikaa rannalla, kolera yllättää säveltäjän ja hän vaipuu kuolleena rantatuoliinsa.

Manhattan

Manhattan vuodelta 1979 on Woody Allenin kunnianosoitus kotikaupungilleen New Yorkille. Ohjaaja esittää itse Isaac Davisia, eronnutta tv-käsikirjoittajaa, jolla on suhde 17-vuotiaaseen, Mariel Hemingwayn näyttelemään Tracyyn. Muita henkilöitä ovat Isaacin paras ystävä Yale, tämän rakastajatar Mary sekä Isaacin katkera ex-vaimo Jill. Tämä mielenkiintoisia ihmissuhteita kuvaava elokuva on loistava sekoitus komediaa, satiiria, draamaa ja paatosta. Ensimmäinen kohtaus loihtii katsojan eteen iltavaloissa kylpevän Manhattanin ja taustalla soi George Gershwinin loistelias Rhapsody in Blue, jonka pianosolistina tänä iltana on Robert Utter.

Satu Kahila


Dmitri Slobodeniouk

Venäläissyntyinen kapellimestari Dmitri Slobodeniouk aloitti musiikkiopintonsa 1980 viulunsoitolla Moskovan Keskusmusiikkikoulussa Zinaida Gilelsin ja J. Chugajevan johdolla ja jatkoi niitä myöhemmin Moskovan konservatorion musiikkiopistossa, Keski-Suomen Konservatoriossa sekä Sibelius-Akatemiassa, jossa hän suoritti kapellimestaridiplominsa 2001 erinomaisella arvosanalla. Kapellimestariksi Slobodeniouk opiskeli ensin Atso Almilan johdolla ja myöhemmin Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalla mm. Leif Segerstamin ja Jorma Panulan johdolla. Hän on ottanut osaa myös Ilja Musinin sekä Esa-Pekka Salosen mestarikursseille.
Dmitri Slobodenioukin kyvyt huomattiin ensimmäisen kerran vuonna 1999 hänen sijoituttuaan kolmanneksi Ensimmäisessä Pohjoismaisessa Jorma Panula -kapellimestarikilpailussa. Vuonna 2000 hän debytoi Tukholman Kuninkaallisessa oopperassa ja on sittemmin johtanut siellä mm. Prokofjevin ”Tulienkelin”. Viimeisin Slobodenioukin kansainvälinen saavutus oli jaetulle toiselle sijalle arvostetussa Donatella Flick –kapellimestarikilpailussa Lontoossa lokakuun alussa 2002.
Suomessa Slobodeniouk on johtanut mm. Radion Sinfoniaorkesteria, Avanti! –kamariorkesteria, Zagros Ensemblea sekä monia suomalaisia maakunta- ja kaupunginorkestereita, mm. Helsingissä, Tampereella, Turussa, Lappeenrannassa ja Joensuussa. Hän on toiminut Polyteknikkojen Orkesterin pääkapellimestarina vuodesta 1999.

Robert Utter

Robert Utter (s.1978) aloitti pianonsoiton seitsemänvuotiaana Espoon musiikkiopistossa, jossa hän opiskeli aluksi Ritva Lehtelän ja myöhemmin myös Carlos Juriksen johdolla. Vuosina 1994-1997 hän opiskeli Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa ja vuodesta 1997 hän on opiskellut esittävän säveltaiteen koulutusohjelmassa, opettajanaan Liisa Pohjola. Syksystä 2001 Utter on opiskellut Matti Raekallion johdolla.
Utter on menestynyt monissa koti- ja ulkomaisissa pianokilpailuissa. Ilmari Hannikainen- kilpailussa hänet on palkittu kahdesti. Vuonna 1998 hän sai toisen palkinnon nuorten pianistien kansainvälisessä Arthur Rubinstein-kilpailussa Puolassa.
Robert Utter on esiintynyt omin resitaalein ja orkesterin solistina sekä Suomessa että ulkomailla. Hän on soittanut mm. Tapiola Sinfoniettan, Radion Sinfoniaorkesterin sekä Pommerin Filharmonian solistina.

Peter von Bagh

Peter von Bagh on monipuolinen elokuva-alan vaikuttaja. Hän on mm. kirjoittanut merkittäviä elokuvan historiateoksia, toimittanut radio- ja tv-ohjelmia sekä ohjannut itse tv-elokuvia ja -sarjoja. Von Bagh on toiminut myös Sodankylän kansainvälisten elokuvafestivaalien johtajana tapahtuman perustamisesta lähtien. Peter von Bagh on myös Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen osaston elokuvahistorian professori.