Sinfonia Lahti julkaisi Kalevi Ahon 11. sinfonian levytyksen (BIS-CD-1336)

Sinfonia Lahden odotetulla uudella levyllä (BIS-CD-1336) kuullaan orkesterin ylikapellimestari Osmo Vänskän johdolla Kalevia Ahon Sinfonia nro 11 sekä Sinfoniset tanssit. Sinfonian nro 11 kantaesitys oli Osmo Vänskän johdolla Lahden Sibeliustalon avajaisissa maaliskuussa 2000.

Kalevi Aho kuvaa uudelta levyltä löytyvää Sinfoniaansa nro 11 kuudelle lyömäsoittimelle ja orkesterille (1997-98) ”erilaiseksi”. Jo lyömäsoitintenkin tärkeän osuuden takia rytmielementti on tietenkin keskeinen, mutta sen vastapainoksi sointiväreillä on hänen mukaansa nyt aiempaa tärkeämpi merkitys musiikissa. Aho ei ole halunnut mässäillä esimerkiksi valtavalla määrällä erilaisia lyömäsoittimia, joita ehdittäisiin vain hipaista, vaan kaikille mukana oleville soittimille on tehty musiikkia kunnolla.

Sinfonia nro 11 kantaesitettiin Lahden Sibeliustalon avajaiskonsertissa 10.3.2000

Kalevi Ahon valinta uuden konserttitalon avajaisteoksen säveltäjäksi oli Sinfonia Lahden puolelta itsestään selvää, onhan Aho jo vuodesta 1992 toiminut orkesterin nimikkosäveltäjänä. Sävellystyössä oli alusta asti ajatus siitä, että se räätälöitäisiin pohjoismaiden ainoalle ammattilyömäsoitinyhtyeelle, ruotsalaiselle Kroumatalle sekä sinfoniaorkesterille; kuuden hengen lyömäsoitinyhtyeelle ja sinfoniaorkesterille sävellettyjä teoksia on olemassa vain harvoja.

Aho kävi syyskuussa 1997 Tukholmassa tapaamassa Kroumata-yhtyeen jäseniä, ja hän saikin yhtyeeltä arvokkaita vinkkejä, millä tavoin lyömäsoittimia voisi käsitellä soittajan kannalta järkevästi. Aho vietti samalla yhden illan ja yön Kroumatan harjoitustilassa tutkien ja kokeillen kaikkia mahdollisia yhtyeen hallussa olevia lyömäsoittimia, ja tällöin hän valitsi suurelta osalta teoksessa käytettävän lyömäsoittimiston. ”Kuin pikkupoika jouluaattona lahjoja avatessaan”, muistelevat Kroumatan soittajat säveltäjää paukuttelemassa, rymistelemässä ja kilistelemässä heidän aarteitaan!

Sinfonisia tansseja

Teos Sinfonisia tansseja. Hommage à Uuno Klami on sävelletty kolmanneksi näytökseksi Uuno Klamilta (1900-1961) keskeneräiseksi jääneeseen balettiin Pyörteitä (1957-60). 1900-luvun merkittävimpiin suomalaissäveltäjiin kuuluvan Klamin tarkoituksena oli luoda Pyörteistä koko tuotantonsa pääteos ja samalla suomalaisen balettimusiikin keskeinen kulmakivi. Klamin kuoleman jälkeen Pyörteitä jäi täysin unohduksiin aina vuoteen 1985 asti. Tällöin oli Suomen kansalliseepoksen Kalevalan 150-vuotisjuhlavuosi, ja tutkiessaan Uuno Klamin suhdetta Kalevalaan, säveltäjä, musiikkitieteen apulaisprofessori Erkki Salmenhaara löysi Kansallisoopperan nuotistosta kadonneeksi luullun teoksen ensimmäisen näytöksen pianopartituurin. Salmenhaaran löytö käynnisti kadonneiden käsikirjoitusten ja luonnosten laajat etsinnät, joihin Kalevi Ahokin tällöin osallistui, koska hän oli juuri kirjoittamassa kirjaa suomalaisesta musiikista ja Kalevalasta. Muuta materiaalia Pyörteistä ei kuitenkaan löytynyt. Monien vaiheiden seurauksena Aho orkestroi olemassa olevan materiaalin ja Kansallisooppera tilasi häneltä Pyörteiden kolmannen näytöksen musiikin. Hanke joutui kuitenkin Kansallisoopperassa vastatuuleen ja tämän johdosta Aho ja Kansallisooppera sopivat, että kolmannen näytöksen musiikki voitaisiin kantaesittää ja levyttää Sinfonia Lahden kanssa siitä huolimatta, että kyseessä oli oopperan tilaus juuri Kansallisbaletille. Koska näyttämökantaesitys vaihtui konserttikantaesitykseksi, antoi Aho teokselle uuden otsikon Sinfonisia tansseja. Hommage à Uuno Klami. Sinfonia Lahti kantaesitti teoksen Osmo Vänskän johdolla Lahden Sibeliustalossa itsenäisyyspäivänä 2001.

Sinfonia Lahden uusin levy (BIS-CD-1336) on orkesterin kahdeksas Kalevi Ahon musiikkia sisältävä levy, ja se on osa orkesterin BIS-levymerkille tekemää säveltäjän tuotannon kokonaislevytystä.


Suomen huomattavimpiin nykysäveltäjiin kuuluvan Kalevi Ahon (s. 1949) tuotannon keskeinen osa muodostuu laajoista orkesteri- kamarimusiikki- ja vokaaliteoksista: hänen tuotantoonsa kuuluu neljä oopperaa, kolme kamarisinfoniaa jousiorkesterille, kuusi konserttoa, muuta orkesteri- ja vokaalimusiikkia sekä runsaasti kamari- ja soolosoitinmusiikkia. Hän on tehnyt myös lukuisia sovituksia ja orkestrointeja muiden säveltäjien teoksista. Vuodesta 1992 Aho on toiminut Sinfonia Lahden nimikkosäveltäjänä, ja parhaillaan tämä orkesteri sekä sen jäsenistä koostuva kamarimusiikkiseura ovat tekemässä Ahon tuotannon kokonaislevytystä BIS-levymerkille.

Ruotsalainen lyömäsoitinyhtye Kroumata perustettiin vuonna 1978, ja se on siitä lähtien ilmentänyt nuorekasta uteliaisuutta ja seikkailunhalua. Alati kukoistava intohimo nykymusiikkia ja kaikkea lyömäsoittimiin liittyvää kohtaan on ryhmän ominaispiirre – olipa kyseessä perinteinen tai uusi, länsimainen tai ei-länsimainen musiikki. Useat ruotsalaiset ja kansainväliset nykysäveltäjät, kuten Iannis Xenakis, Sofia Gubaidulina, Sven-David Sandström ja Anders Eliasson ovat säveltäneet teoksia Kroumatalle. Yhtye on levyttänyt monet näistä teoksista BIS-levymerkille vuodesta 1983 lähtien.

Osmo Vänskä (s. 1953) on viime vuosien aikana noussut kansainvälisesti merkittävimpien kapellimestareiden joukkoon. Sinfonia Lahden ylikapellimestari Vänskä on työskennellyt orkesterin kanssa vuodesta 1988 lähtien (päävierailija 1985-88). Vänskä on toiminut myös BBC:n Skottilaisen sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina sekä Tapiola Sinfoniettan ja Islannin sinfoniaorkesterin taiteellisena johtajana. Vänskä aloitti syksyllä 2003 myös Yhdysvaltojen parhaimpiin kuuluvan Minnesotan orkesterin taiteellisena johtajana. Vänskä on tehnyt yli 50 levytystä. Hän on kuluneen vuosikymmenen aikana johtanut kaikkialla Euroopassa sekä Japanissa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Vänskä on vastaanottanut lukuisia tunnustuksia ja palkintoja, joista mainittakoon toukokuussa 2002 myönnetty Royal Philharmonic Society Award, tunnustuksena Vänskän ansioista Sibeliuksen ja Nielsenin musiikin tulkkina.

Sinfonia Lahden (Lahden kaupunginorkesteri) tavoite on tuottaa konserteillaan ja levytyksillään kuulijoilleen elämyksiä ja tehdä samalla tunnetuksi mielenkiintoista, korkeatasoista musiikkia. Vuosien mittainen tinkimätön työ kapellimestari Osmo Vänskän johdolla on nostanut Sinfonia Lahden yhdeksi Pohjoismaiden merkittävimmistä orkestereista. Tinkimättömyys ja ennakkoluulottomuus ilmenee myös Sinfonia Lahden levytyksissä, joista orkesteri on saanut useita merkittäviä tunnustuksia ja palkintoja. Monet Sinfonia Lahden levyistä ovat olleet myös myyntimenestyksiä, joista merkkinä orkesterille on ojennettu kultalevyjä, viimeksi Suomalainen Virsi –levystä vuonna 2001.