Sinfonia Lahti ja ranskalaisen musiikin suurteos Berliozin Fantastinen sinfonia 18.3.2004

Sinfonia Lahti esittää konsertissaan Sibeliustalossa 18.3.2004 yhden 1800-luvun orkesterimusiikin nerokkaimpiin teoksiin kuuluvan Hector Berliozin Fantastisen sinfonian op. 14. Lisäksi konsertissa kuullaan Igor Stravinskyn teos Circus Polka sekä Mozartin Pianokonsertto nro 27 B-duuri, jonka solistina on Britannian arvostetuimpiin nuoriin pianisteihin lukeutuva Steven Osborne. Konsertin johtaa kapellimestari Esa Heikkilä ja se toteutetaan yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun musiikin laitoksen kanssa.


To 18.3. klo 19:00 Sibeliustalo
SINFONIAKONSERTTI

Esa Heikkilä, kapellimestari
Steven Osborne, piano

Igor Stravinsky: Circus Polka

W. A. Mozart: Pianokonsertto nro 27 B-duuri K595

Hector Berlioz: Fantastinen sinfonia


Konsertti päättyy n. klo 21.

Yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun musiikin laitoksen kanssa.

Sinfonisesti yhdessä:
Aplodit Orkesterille ry


Nimensä mukaisesti Stravinskyn Circus Polka on reipas ja eloisa kappale. Poljento on koko ajan tasainen, joskin pulssia häiritään ajoittain erilaisin rytmisin purkauksin ja epäiskuin. Tyypillisiä sirkusmusiikin keinoja ovat bassorummun jyskytys ja kimeät piccololurinat. Stravinsky myös siteeraa Schubertin Sotilasmarssia. Jälkeenpäin hän muisti aina korostaa, ettei lainausta ole tehty ironisessa mielessä.

Mozart-auktoriteetit ovat mielellään nähneet B-duuri-konsertossa hyvästijätön sävyä. Alfred Einstein vaistoaa teoksessa syvää surua ja resignaatiota. Hänen mukaansa Mozart tunnustaa konsertossaan menettäneensä elämänhalunsa. Finaalin hilpeydenkin hän näkee ilona kyynelten läpi. Musiikin perusteella Einstein jopa päättelee Mozartin aavistaneen, että kevät 1791 olisi hänen viimeisensä. Konsertossa on kiistämättä erikoislaatuista hohdetta, vaikka liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä lienee syytä välttää. Pääsävellaji on duuri, eikä edes hidas osa ole tavanomaisessa mollisävellajissa. Avaus on epätyypillinen: ennen pääteeman sisääntuloa kuullaan tahdin verran säestyskuviota. Vastaavanlainen alku tavataan Mozartin tärkeimmistä teoksista vain ns. suuressa g-mollisinfoniassa. Konserton ensiosaa leimaa huolettomien ja kiihkeiden episodien levoton vaihtelu. Kepeät jaksot ovat jokseenkin tavanomaisia sisältäen asteikkoja ja murtosointukuvioita yksinkertaisin harmonioin. Näiden objektiivisten elementtien lomassa esiintyy myös persoonallisempia äänenpainoja: modulaatioita kaukaisiin sävellajeihin, poikkeamia molliin, äkillisiä pysähdyksiä ja ekspressiivistä kromatiikkaa.

Romantiikan kaudella luotiin paljon ohjelmamusiikkia, siis sellaista musiikkia, jolla on jokin musiikinulkoinen aihe tai "ohjelma". Ohjelmalliset sävellykset olivat usein orkesteriteoksia: alkusoittoja, sinfonisia runoja tai sinfonioita. Ohjelmasinfonioista tunnetuimpiin kuuluu ranskalaisen Hector Berlioz'n (1803-1869) uraauurtava Fantastinen sinfonia vuodelta 1830. Fantastinen sinfonia sai alaotsikokseen "episodi erään taiteilijan elämästä". Otsikossa mainittu taiteilija viittaa säveltäjään itseensä. Sinfonian säveltämiseen antoi näet virikkeen Berlioz'n toivoton rakkaus erästä irlantilaista näyttelijätärtä kohtaan.


Kapellimestari Esa Heikkilä on vieraillut useiden suomalaisten orkestereiden mm. Turun, Tampereen ja Oulun kaupunginorkestereiden ja Sinfonia Lahden kapellimestarina sekä ulkomailla mm. Englannissa, Virossa ja Belgiassa. Kansainvälisten Jorma Panula –kapellimestarikilpailujen semifinaalisijoituksen jälkeen jatkuivat Heikkilän kapellimestariopinnot Sibelius-Akatemiassa professori Leif Segerstamin johdolla. Heikkilä toimii tällä hetkellä Sinfonia Lahden toisen viulun äänenjohtajana ja Lahden ammattikorkeakoulun musiikin laitoksen orkesteri- ja kamarimusiikin lehtorina. Vuoden 2003 alussa hän aloitti Sinfoniaorkesteri Vivon taiteellisena johtajana.

Steven Osborne lukeutuu Britannian arvostetuimpiin nuoriin pianisteihin. Osborne työskentelee säännöllisesti Britannian suurimpien orkestereiden, kuten Philharmonia-orkesterin, Birminghamin ja Hallén sinfoniaorkestereiden, BBC:n sinfoniaorkesterin ja Lontoon filharmonikkojen kanssa. Hän on tehnyt useita äänityksiä BBC:lle, ja esiintynyt resitaalikonsertein mm. Wigmore Hallissa sekä Edinburghin, Bathin ja Chelenhamin musiikkifestivaaleilla. Osbornella oli debyytti BBC Proms –konserttisarjassa vuonna 1998, ja hän on esiintynyt siellä myös vuosina 2000 ja 2001. Osborne on tehnyt useita kansainvälistä tunnustusta saaneita levytyksiä Hyperion-levymerkille.