Sinfonia Lahti esittää Rahmaninovin toisen pianokonserton 7.10., solistina Eero Heinonen

Sinfonia Lahden konsertissa 7.10.2004 kuullaan kaikkein rakastetuimpiin pianokonserttoihin lukeutuva Rahmaninovin toinen konsertto, ja solistiksi saapuu suomalaisten suosikkipianisti Eero Heinonen. Konsertissa kuullaan lisäksi Haydnin sinfonia nro 86 sekä Bartókin teos Unkarilaisia kuvia. Konsertin johtaa Hannu Lintu, joka on yksi tämän hetken kansainvälisesti kysytyimmistä nuoren polven suomalaiskapellimestareista.


Unkarilaisia kuvia (1931) käy johdatuksesta Béla Bartókin musiikkiin helppotajuisimmillaan. Siihen antoi virikkeen säveltäjän wieniläinen kustantaja, joka toivoi häneltä lisää yksinkertaisia, suosituksi tulleen Tanssisarjan (1923) kaltaisia orkesteriteoksia. Bartók vastasi pyyntöön sovittamalla orkesterille viisi folkloristista ja alkuaan osaksi opetuskäyttöön tarkoitettua pianokappaletta. Ne on poimittu vuosina 1908-11 sävelletyistä kokoelmista Kymmenen pientä kappaletta, Lapsille, Neljä valituslaulua ja Kolme burleskia. Unkarilaisissa kuvissa kappaleet on järjestetty Bartókille tyypilliseen tapaan symmetrisesti niin, että scherzomaiset Karhutanssi ja Pienessä hiprakassa on pantu kansanlaulumaisten osien (Ilta Transilvaniassa, Melodia ja Sikopaimenen tanssi) väliin. Vain Sikopaimenen tanssi on varsinainen kansansävelmä. Muut ovat tyylitelmiä.

Joseph Haydnin (1732-1809) sinfoniat 82-87 tunnetaan ns. Pariisin-sinfonioina (1785-86). Ne tilasi ranskalainen aristokraatti Claude-Francois-Marie Rigoley eli kreivi d'Ogny, yksi vapaamuurareiden perustaman maineikkaan pariisilaisen konserttiyhdistyksen Le Concert de la Loge Olympique tukijoista. Haydn, jonka musiikki oli Ranskassa tavattoman suosittua, sai jokaisesta sinfoniasta palkkioksi 25 vanhaa kultarahaa – viisinkertaisesti sen mitä sinfoniasta yleensä maksettiin! Haydn piti palkkiota suunnattomana, ja ihmekös tuo, kun tähän asti hänen sinfoniansa eivät olleet tuottaneet mitään. Pariisilaiset saivat rahoilleen vastinetta. Nämä Haydnin toistaiseksi hienoimpiin luettavat sinfoniat otettiin innostuneesti vastaan, niin myös tänä iltana kuultava sinfonia nro 86.

Konsertin lopuksi hemmotellaan kaikkia myöhäisromanttisen pianomusiikin ystäviä, etenkin niitä, joihin vetoaa perivenäläinen kaihomieli ja alakuloinen tunnelmointi. Sergei Rahmaninovin (1873-1943) neljästä pianokonsertosta toinen (1900-1901) ja kolmas (1909) kuuluvat viime vuosisadan soitetuimpiin. Ne, jotka odottavat musiikilta ensi sijassa kunnon melodioita, pitävät luultavasti enemmän kakkosesta. Sen valtteja ovat sellaisinaan vaikuttavat tuoreet ja mieleen jäävät teemat (Hollywoodissa niitä jäljiteltiin häikäilemättä). Toisen konserton yhtenä etuna on vielä monien mielestä parempi hidas osa. Osaavissa käsissä sen teho voi olla maaginen.


Hannu Lintu voitti vuonna 1994 Pohjoismaisen kapellimestarikilpailun ja sen jälkeen hän on ollut kysytty kapellimestari niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Kotimaisten orkestereiden lisäksi Hannu Lintu on johtanut mm. Adelaiden ja Toronton sinfoniaorkestereita, Tukholman ja Johannesburgin filharmonikkoja ja Belgian kansallisorkesteria. Suomen Kansallisoopperassa Lintu johtaa vuonna 2004 Bizet’n Carmenin sekä Pylkkäsen oopperan Mare ja hänen poikansa konserttiesityksen ja levytyksen, ja syksyllä 2006 Mikko Heiniön uuden oopperan Käärmeen hetki, pääroolissa Karita Mattila. Elokuusta 2002 lähtien Lintu on toiminut Helsingborgin sinfoniaorkesterin taiteellisena johtajana. Tulevina kausina Linnun yhteistyökumppaneina ovat mm. radio-orkesterit Stuttgartissa ja Oslossa, filharmoniat Mainzissa, Stuttgartissa ja Kuala Lumpurissa, Lausannen kamariorkesteri, Belgian kansallisorkesteri sekä Oregonin ja Uuden-Seelannin sinfoniaorkesterit.

Pianotaiteilija Eero Heinonen on konsertoinut laajalti kotimaassa ja ulkomailla, mm. Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa, Venäjällä, USA:ssa ja Japanissa, niin orkestereiden solistina ja soolokonsertein, kuin kamarimuusikkona ja lied-pianistinakin. Heinosen laajoista konserttisarjoista mainittakoon Mozartin koko pianokonserttotuotannon esittäminen 1980-luvulla kapellimestari Okko Kamun ja Helsingin kamariorkesterin kanssa. Mozart-sarja soitettiin myös 1998-2000 Tapiola Sinfoniettan kanssa. Beethovenin pianokonserttojen sarjan Heinonen on soittanut Turun kaupunginorkesterin ja Oulun kaupunginorkesterin kanssa. Kamarimusiikin puolelta mainittakoon erityisesti yhteistyö kamarilaulaja Peter Schreierin ja viulutaiteilija Lisa Batiashvilin kanssa.