SÄVELTÄJÄ EINOJUHANI RAUTAVAARAN
KOKO TUOTANNON LEVYTYS ON ALKANUT

Lahden kaupunginorkesterin äänite (BIS-CD-1038) aloittaa orkesterin projektin levyttää säveltäjä Einojuhani Rautavaaran koko tuotanto. Tuoreella äänitteellä kuullaan säveltäjän 7. sinfonia, huilukonsertto (Dances with the Winds) ja Cantus arcticus. Konserton solistina soittaa huilisti Petri Alanko. Orkesteria johtaa kapellimestari Osmo Vänskä.

"Angel of Light"

Rautavaaran 7. sinfonia, lisänimeltään Angel of Light, jatkaa sävellysten Angels and Visitations ja Angels of Dusk 70-luvulla aloittamaa sarjaa. Säveltäjän omien sanojen mukaan sinfonia "ei ole 'itämaisesti' mietiskelevää vaan länsimaista 'faustista' musiikkia. Sinfonisuus ilmenee pitkälinjaisuutena, eeppisenä kerrontana, jossa motiivit esiintyvät kaikissa neljässä osassa erilaisina variaatioina, erilaisissa tilanteissa". Teos syntyi vuosina 1994-95 Bloomington Symphony Orchestran tilaamana, joka myös kantaesitti sen. Sinfonia on herättänyt suurta huomiota kautta maailman. Se sai vuonna 1997 Midem-palkinnon Cannesissa ja 1998 ABC-palkinnon Australiassa. Se on ollut myös ehdokkaana Grammy-palkinnon saajaksi USA:ssa.

"Tuulten tansseja"

Einojuhani Rautavaaran huilukonsertto (op. 69) on saanut lisänimen Dances with Winds (Tuulten tansseja). Teos syntyi vuonna 1974 ja se on omistettu ruotsalaiselle huilistille Gunilla von Bahrille. Neliosainen romanttinen, pehmeästi soiva ja laulava konsertto käyttää huilun ääntä monipuolisesti. Teoksen alkuosaa ja finaalia vallitsevat normaali- ja bassohuilu. Lyhykäisessä toisessa (Vivace) osassa ilakoi piccolo. Kolmatta (Andante moderato) osaa vallitsee tyystin alttohuilu.

Konserton solistina soittaa Radion Sinfoniaorkesterin soolohuilisti Petri Alanko. Hän on toiminut Zürichin oopperan orkesterin soolohuilistina vuosina 1987-88. Hän on voittanut kansainvälisen huilukilpailun Kobessa, Japanissa, vuonna 1989. Seuraavana vuonna hän saavutti - ensimmäisenä huilistina 30 vuoteen - ensipalkinnon kansainvälisessä ARD-kilpailussa Münchenissä. Alanko on konsertoinut ja esiintynyt laajalti orkestereiden solistina useissa Euroopan maissa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. Levyllä kuultava versio on nauhoitettu elokuussa 1995 ja se on taltioituna myös Lahti Sinfonian aiemmin julkaistulla levyllä BIS-CD-687.

Cantus arcticus

Levyn kolmas teos on Rautavaaran konsertto linnuille ja orkesterille, Cantus arcticus (op. 61). Se syntyi Oulun yliopiston promootiojuhlaan vuonna 1972. Säveltäjä on omistanut teoksensa silloiselle presidentille Urho Kekkoselle. Suomalaisilla säveltäjillä on ollut pitkä perinne luoda musiikkia yliopistojen juhlatilaisuuksiin. Rautavaara poikkesi rohkeasti akateemisesta perinteestä. Hän vaelsi itse pohjoisen soilla ja löysi sieltä konserttonsa solistit, arktiset laulajat. Syntyi kolmiosainen teos, joka osiensa nimiin kiteyttää suomalaisuuden peruselementtejä, Suo, Alakulo ja Joutsenten muutto.

Säveltäjän oma esitysohje on: "Ajatelkaa syksyä ja Taikovskia". Rautavaaran äänimaiseman haikea kuulaus ja alakulo on löytänyt hyvän kaikupohjan kuulijoiden mielenmaisemasta. Teos on kiistatta yksi uuden suomalaisen musiikin rakastettu klassikko. Levytyksessä on käytetty säveltäjän uudistamaa ääninauhaa. Orkesteri on nauhoittanut levyllä kuultavan version huhtikuussa 1992 ja se on julkaistu aiemmin levyllä BIS-CD-575.

Lahden kaupunginorkesteri on taltioinut tähänastisille 35 levylleen Sibeliuksen musiikin lisäksi mm. kunniajäsenensä Joonas Kokkosen koko orkesterituotannon. Lisäksi tekeillä on vuoden 1992 alusta orkesterin nimikkosäveltäjänä toimineen Kalevi Ahon, Uuno Klamin sekä Jean Sibeliuksen orkesterimusiikin kokonaislevytykset BIS-levymerkille.