LEVYLLINEN SIBELIUKSEN ISÄNMAALLISTA MUSIIKKIA

Sinfonia Lahti eli Lahden kaupunginorkesteri on taiteellisen johtajansa Osmo Vänskän kanssa julkaissut jälleen uuden Sibelius-levyn Suomi herää (Finland awakes) (BIS-CD-1115), joka sisältää Jean Sibeliuksen isänmaallista musiikkia. Levyn pääteos on Sanomalehdistön päivien musiikki vuodelta 1899, ja sen viimeinen osa Suomi herää on Finlandian alkuperäisversio.

Levyllä on kolme ensiäänitystä: yksi osa Sanomalehdistön päivien musiikista, Ateenalaisten laulun alkuperäisversio ja Suomi herää -teos Sibeliuksen alkuperäisellä lopetuksella. Kyseessä on Sinfonia Lahden 14. Sibelius-levytys, ja orkesterin tarkoituksena on jatkaa loppuun BIS-levymerkin sarja Sibeliuksen koko orkesterituotannon levyttämisestä vielä 4-5:llä levyllä. Uusi levy on Sinfonia Lahden 37. levytys, ja niistä 36 on tehty BIS-levymerkille.

Verhottua tukea sananvapaudelle

Sanomalehdistön päivillä 3.-5.11.1899 näennäisesti kartutettiin sanomalehdistön eläkerahaston varoja, mutta samalla koottiin voimia lehdistönvapauden puolustamiseksi. kenraalikuvernööri N. I. Bobrikovin hallintokaudella lehdistö oli joutunut sensuurin alaiseksi, ja joidenkin lehtien julkaiseminen oli estetty. Sibelius sävelsi musiikin kuvaelmasarjaan Suomen historiasta.

Teos koostuu kuvaelman alkusoitosta, kunkin osan johdannosta sekä finaalista Teos alkaa juhlallisella Preludiolla. Ensimmäisessä kuvaelmassa Väinämöinen istuu kivellä kannelta soittaen, toisessa Piispa Henrik on kastanut suomalaisen heimopäällikön ja toisia on odottamassa kastetta, kolmas antaa välähdyksen Juhana-herttuan hovista, neljännessä suomalaiset ovat kolmikymmenvuotisessa sodassa, viides kuvaa Isonvihan aikaa, ja kuudennessa Suomi herää.

Isänmaallista kuoromusiikkia

Levyllä on myös Sibeliuksen isänmaallista kuoromusiikkia Ylioppilaskunnan Laulajien esittämänä Sinfonia Lahden säestyksellä. Niistä ensimmäinen, Jäänlähtö Oulunjoesta esitettiin ensimmäistä kertaa Savo-Karjalaisen osakunnan arpajaisjuhlassa Helsingissä 1899. Teos on sävelletty Zachris (Sakari) Topeliuksen runoon. Alussa ja lopussa esiintyy kertoja, joka levyllä on näyttelijä Lasse Pöysti, ja välissä on kuoro-osuus. Orkesterin kokoonpano on puhaltimiltaan poikkeuksellinen.

Levyllä on myös Kolme laulua kuorolle ja orkesterille, joista ensimmäinen on Laulu Lemminkäiselle (1896), toinen Har du mod? (Elon taistohon käy), alkuperäisversio (1904) ja kolmas Ateenalaisten laulu, alkuperäisversio (1899). Vaikka Laulu Lemminkäiselle -teoksen nimi on Kalevalasta, laulun teksti ei ole. Sen on kirjoittanut kirjailija Yrjö Weijola. Laulun alkufanfaarit ja pääteema löytyvät myös Sibeliuksen Lemminkäissarjan viimeisestä osasta. Har du mod? -laulun sanat ovat runoilija Josef Julius Wecksellin, ja orkesterilla on tässä teoksessa pääosin vain säestyksellinen tehtävä. Ateenalaisten laulussa Ylioppilaskunnan laulajien lisäksi esiintyy Lahden Musiikkiluokkien poikakuoro.

Laulun teksti on ruotsalaisen Viktor Rydbergin runosta, jonka tapahtumat on sijoitettu Ateenaan vuodelle 267 jKr. Silti muutamassa kuukaudessa Ateenalaisten laulusta tuli venäläisen sensuurin tiuketessa vapaudensymboli. Tämä alkuperäinen E-duuri-versio on sävelletty poika- ja miesäänille, kaksille puupuhaltimille, täydelle orkesterin vaskisektiolle, lyömäsoittimille ja kontrabassolle.