Erkki Melartin: Aino

Erkki Melartin: Aino
Kaksiosainen ooppera
Teksti: Jalmari Finne

BIS-CD-1193/1194, 2002 (tupla-cd)
Konserttitaltiointi Sibeliustalossa maaliskuussa 2000

Sinfonia Lahti levytti Melartinin Aino-oopperan Ulf Söderblomin johdolla Sinfonia Lahden 41. äänite BIS-merkille on Erkki Melartinin Aino-oopperan maailman ensilevytys (BIS-CD-1193-94). Aino on ensimmäinen merkittävä suomenkielinen ooppera, joka on säilyttänyt paikkansa ohjelmistossa läpi vuosien. Teoksen ensilevytys on saanut toteuttajikseen edustavan esiintyjäkaartin, joka yhdistää voimansa Sinfonia Lahden (Lahden kaupunginorkesteri) kanssa, johtajanaan suomalaisten oopperakapellimestarien Vanhin, Ulf Söderblom. Oopperan päärooleissa esiintyvät sopraano Ritva-Liisa Korhonen (Aino), baritoni Sauli Tiilikainen (Väinö), mezzosopraano Lilli Paasikivi (Taina, Ainon äiti), sopraano Pia Freund (Ainikki, Ainon sisar) ja tenori Aki Alamikkotervo (Jouko, Ainon veli). Vedenneidon osan laulaa mezzosopraano Sari Nordqvist ja Kalevalaisen henkilön baritoni Jussi Järvenpää. Lisäksi mukana on Dominante-kuoro, johtajanaan Seppo Murto. Ooppera on samalla ensimmäinen Lahden Sibeliustalossa tehty äänitys (kevät 2000). Äänittäjänä on toiminut Ingo Petry ja tuottajana Uli Schneider.

Aino on kaksinäytöksinen ooppera, jonka juoni perustuu Kalevalan tärkeimmän sankarin, Väinämöisen (=Väinön) yritykseen saada puolisokseen nuori Aino-neito. Ainossa yhdistyvät suomalaiskansallinen ja wagnerilais-eurooppalainen ajattelu. Säveltäjä antoi teokselle lajinimikkeen "kalevalainen mysteerio", joka paljastaa oopperan olennaisen, lyyrisen meditaatioluonteen, jossa toiminta ja henkilöt ovat toissijaisia oopperan maailmankatsomuksellisten ideoiden ja symboliikan rinnalla. Huomion keskipisteeksi Ainossa nousee kuitenkin sen raikas ja vivahteikas musiikki. Suomalaiskansallinen melodiikka ja tanssirytmiikka ja wagnerimainen kromaattisuus yhdistyvät eheäksi ja omaperäiseksi kokonaisuudeksi, luoden Ainosta kestävän ja suuren suomalaisen oopperakirjallisuuden mestariteoksen. Teoksen poikkeuksellisesta asemasta maamme oopperaohjelmistossa kertovat uusintaesitykset vuosien varrella, jotka ovat aina saaneet innokkaan vastaanoton. Esimerkiksi vuoden 1935 esityksen arviossaan Selim Palmgren totesi Melartinin musiikin säilyttäneen elinvoimansa, ja monet yleisöstä pitivät hänen mukaansa Ainoa "kauneimpana ja ylentävimpänä, mitä ylipäätään on luotu meillä säveltaiteen alueella".

Erkki Melartin (1875-1937) lukeutuu suomalaisen musiikihistorian tuotteliaimpiin säveltäjiin. 1331 teosta käsittävän sävellysuransa lisäksi Melartin ehti johtaa Sibelius-Akatemian edeltäjää, Helsingin musiikki-instituuttia 25 vuotta, konsertoida pianistina ja orkesterinjohtajana, toimia sävellyksen opettajana, matkustella laajasti ympäri maailmaa ja toimia vakavasti otettavana taidemaalarina. Melartin opiskeli sekä Helsingissä että Wienissä samojen opettajien johdolla kuin Sibelius ja hankki itselleen rautaisen ammattitaidon ja sävellystekniikan. Hän oli jatkuvasti kiinnostunut musiikin uusista virtauksista. Ristiriitaisista kommenteistaan huolimatta myös Wagner ja hänen Parsifalinsa on epäile-mättä tehnyt syvän vaikutuksen Melartiniin, josta tärkeimpänä todisteena Aino-ooppera, jota voidaan pitää (jälki)wagnerilaisen ajattelun huomattavimpana aikaansaannoksena suomalaisessa musiikissa.

Käytännön heräte Aino-oopperan säveltämisen suuntaan tuli Melartinille vuosisadan vaihteen vaikutusvaltaisen suomalaisen teatterimiehen, Jalmari Finnen taholta. Intensiivinen sävellystyö ajoittuu vuosille 1907-08, joskin teos valmistui kokonaisuudessaan vasta kantaesitysvuonna 1909. Oopperan syntyminen ja kantaesitys koettiin kansalliseksi merkkitapaukseksi ja se lukeutuu ensimmäiseksi huomattavaksi suomenkieliseksi ja pysyvästi ohjelmistoon jääneeksi oopperaksi.

Ulf Söderblom on Suomen merkittävin oopperakapellimestari. Vuonna 1957 hänet kiinnitettiin kapellimestariksi Suomen Kansallisoopperaan, jossa hän toimi vuoteen 1993, viimeiset kaksikymmentä vuotta ylikapellimestarina. Lisäksi hän on johtanut Savonlinnan oopperajuhlilla vuodesta 1967 lähtien lukuisia produktioita. Söderblom on toiminut Helsingin ja Lahden kaupunginorkesterien (Sinfonia Lahti) taiteellisena johtajana. Oopperataiteen ystävät saavat kiittää Söderblomia suomalaisen oopperan tunnetuksi tekemisen väsymättömänä esitaistelijana.