 |
 |
 |
|
Avaa symphonybox
|
|
|
|
 |
|
Sinfonia Lahden uudella levyllä soi Kajanuksen musiikki Osmo Vänskän johtamana
Levytys on jatkoa Sinfonia Lahden harvinaisten suomalaisteosten levytyksille
Sinfonia Lahti julkaisi maanantaina 19.4.2004 uusimman levynsä (BIS-CD-1223), joka sisältää Robert Kajanuksen orkesterimusiikkia. Osmo Vänskän johtama levytys on jatkoa Sinfonia Lahden tekemille harvinaisten suomalaisteosten levytyksille; aiemmin on julkaistu mm. Erkki Melartinin Aino-ooppera (BIS-CD-1193/94) ja Fredrik Paciuksen Die Loreley -ooppera (BIS-CD-1393/94). Uudella Kajanus-levyllä kuullaan teokset Sinfonietta B-duuri, Suomalainen rapsodia nro 1, Kullervon surumarssi sekä sinfoninen runo Aino, jossa esiintyy myös Ylioppilaskunnan Laulajat.
Robert Kajanus (1856-1933) ei ollut pelkästään Suomen ensimmäisiä orkesterimusiikin säveltäjiä ennen Sibeliusta, mutta myös ensimmäisiä, jotka keskittyivät musiikissaan erityisesti suomalaisiin aiheisiin. Suomalainen rapsodia nro 1 d-molli op. 5 kirjoitettiin Leipzigissa vuonna 1881 ja ensiesitettiin siellä säveltäjän johdolla samana vuonna. Kappale todistaa Kajanuksen kasvavan kiinnostuksen kansanmusiikkia kohtaan (silmiinpistävimpänä keskijaksossa esiintyvä melodia En voi sua unhoittaa poies). Teoksen Suomen ensiesitys oli 15.2.1883, ja pian siitä oli olemassa erilaisia sovituksia, esim. pianolle neli- ja kahdeksankätisesti sekä puhallinorkesterille.
Kansallisen ulottuvuuden toinen näkökohta esitetään Kullervon hautajaismarssissa op. 3, alkuperäiseltä nimeltään Kullervon kuolema, episodi Kalevalasta. Sen säveltämisen aikoihin vuonna 1880 ei ollut vielä olemassa perinnettä käyttää kalevalaisia teemoja musiikissa, vaikkakin Filip von Schantz oli säveltänyt Kullervo-alkusoiton vuonna 1860. Myöhemmin tämä Kalevalan traaginen sankari tulisi olemaan Sibeliuksen, Madetojan, Sallisen ja muiden säveltäjien musiikillisten teosten aiheena. Kajanuksen kappaleessa on kuultavissa sävyjä Wagnerin musiikista sekä Beethovenin Eroica-sinfonian hautajaismarssista, ja siinä esiintyy myös suomalainen kansansävelmä, Äiti parka ja raukka.
Elegantti Sinfonietta B-duuri op. 16 sävellettiin vuonna 1915 ja Filharmonisen seuran orkesteri ensiesitti sen samana vuonna säveltäjän johdolla tämän syntymäpäiväkonsertissa 2. joulukuuta. Teos on omistettu Sibeliukselle, joka päätti kuitenkin jättää tulematta ensiesitykseen - joka oli vain kuusi päivää ennen hänen omaa 50-vuotissyntymäpäiväkonserttiaan ja uuden sinfonian ensiesitystä (viidennen sinfonian neliosainen alkuperäisversio) - todennäköisesti siksi, koska hän ei halunnut Kajanuksen menestyksen vievän huomiota häneltä itseltään. Vaikka teoksen tyylilliset juuret ovat edelleen saksalaisessa romantiikassa, sen orkestraation keveys ja hienostuneisuus antavat merkkejä säveltäjän painotuksen muuttumisesta neoklassismin suuntaan.
Sinfoninen runo Aino sävellettiin vuonna 1885, ja esitettiin ensi kerran Kalevala-seuran järjestämässä tilaisuudessa, jossa juhlistettiin runon 150-vuotispäivää; myös täällä Helsingin orkesteria johti säveltäjä itse. Aihe perustuu Kalevalasta saatuun materiaaliin, vaikkakin mieskuoron teoksen loppuosassa laulaman tekstin tekijää ei tunnetakaan. Melodisesti ja harmonisesti Wagnerin vaikutus on selvä, mutta Ainolla on selvä, omaperäinen luonteensa, ja sitä pidetäänkin yleisesti Kajanuksen parhaana teoksena.
Osmo Vänskä (s. 1953) on viime vuosien aikana noussut kansainvälisesti merkittävimpien kapellimestareiden joukkoon. Sinfonia Lahden ylikapellimestari Vänskä on työskennellyt orkesterin kanssa vuodesta 1988 lähtien (päävierailija 1985-88). Vänskä on toiminut myös BBC:n Skottilaisen sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina sekä Tapiola Sinfoniettan ja Islannin sinfoniaorkesterin taiteellisena johtajana. Vänskä aloitti syksyllä 2003 myös Yhdysvaltojen parhaimpiin kuuluvan Minnesotan orkesterin taiteellisena johtajana. Vänskä on tehnyt yli 50 levytystä. Hän on kuluneen vuosikymmenen aikana johtanut kaikkialla Euroopassa sekä Japanissa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Vänskä on vastaanottanut lukuisia tunnustuksia ja palkintoja, joista mainittakoon toukokuussa 2002 myönnetty Royal Philharmonic Society Award, tunnustuksena Vänskän ansioista Sibeliuksen ja Nielsenin musiikin tulkkina.
Ylioppilaskunnan Laulajat (YL) perustettiin vuonna 1883, ja se on Suomen vanhin suomenkielinen kuoro. Kuoro on saavuttanut maailmanmaineensa lukemattomilla ulkomaankiertueillaan ja useilla levytyksillään. Ensimmäisen pitkän kiertueensa Eurooppaan kuoro teki jo vuonna 1930. Monien Euroopan-matkojensa lisäksi YL on tehnyt seitsemän pitkää Pohjois-Amerikan kiertuetta sekä kaksi Kaukoidän-matkaa. Koko olemassaolonsa ajan YL on työskennellyt tunnetuimpien suomalaissäveltäjien kanssa Sibeliuksesta alkaen. Vuodesta 1980 lähtien kuoroa on johtanut Matti Hyökki.
Sinfonia Lahden (Lahden kaupunginorkesteri) tavoite on tuottaa konserteillaan ja levytyksillään kuulijoilleen elämyksiä ja tehdä samalla tunnetuksi mielenkiintoista, korkeatasoista musiikkia. Vuosien mittainen tinkimätön työ kapellimestari Osmo Vänskän johdolla on nostanut Sinfonia Lahden yhdeksi Pohjoismaiden merkittävimmistä orkestereista. Tinkimättömyys ja ennakkoluulottomuus ilmenee myös Sinfonia Lahden levytyksissä, joista orkesteri on saanut useita merkittäviä tunnustuksia ja palkintoja. Monet Sinfonia Lahden levyistä ovat olleet myös myyntimenestyksiä, joista merkkinä orkesterille on ojennettu kultalevyjä, viimeksi Suomalainen Virsi -levystä vuonna 2001.
< takaisin
|
|
|
|
|
|
 |
|
 |
|
