Sinfonia Lahden Sibelius-levyllä ”Song of the Earth” teoksia sekakuorolle ja orkesterille

Sinfonia Lahti julkisti uuden, Sibeliuksen sekakuorolle ja orkesterille säveltämiä teoksia sisältävän levyn ”Sonf of the Earth” (BIS-CD-1365), joka on järjestyksessään 20. levy orkesterin BIS-levy-yhtiölle tekemässä Sibelius-levytysprojektissa. Levyllä kuullaan teokset Jordens sång, Vapautettu kuningatar, Promootiokantaatti, Partiolaisten marssi, Maan virsi, Processional (Salem) sekä kaksi koraalia. Promootiokantaatin kolmannen osan ja kahden koraalin kohdalla kyseessä on maailmanensilevytys. Sinfonia Lahtea johtaa levyllä orkesterin ylikapellimestari Osmo Vänskä, ja kuoro-osuuksista vastaa Dominante-kuoro. Promootiokantaatin laulusolisteina esiintyvät Helena Juntunen ja Juha Hostikka.

Åbo Akademi perustettiin vuonna 1918. Uusi akatemia tilasi seuraavana vuonna järjestettäviin avajaisjuhliinsa teoksen Sibeliukselta – joka tuohon aikaan työskenteli vielä viidennen sinfoniansa lopullisen version parissa – ja nuorelta lyyrikolta nimeltään Jarl Hemmer (1893-1944), ja tuloksena oli Jordens sång (Maan laulu). Sibelius johti teoksen ensiesityksen Vanhan Akatemiatalon juhlasalissa Turussa 11.10.1919 nimettömän sekakuoron ja Turun Soitannollisen Seuran orkesterin kanssa. Hemmerin teksti jakautuu selvästi määriteltäviin jaksoihin, ja alun komeudesta ja loistokkuudesta huolimatta suurin osa musiikista on tunnelmaltaan valoisaa ja optimistista.

Promootiokantaatti, tai tarkemmin ottaen Kantaatti tohtorin- ja maisterin-vihkijäisissä 31 päivänä toukokuuta 1894, oli Sibeliuksen säveltämistä kantaateista ensimmäinen ja yksi kolmesta kappaleesta, jotka hän teki erityisiä tilaisuuksia varten Helsingissä 1890-luvulla. Tekstin teokseen teki Kasimir Lönnbohm (= Leino), Eino Leinon vanhempi veli. Kolmiosaisen teoksen viimeinen osa esitettiin alun perin tutkintoseremonian myöhemmässä vaiheessa kuin kaksi ensimmäistä osaa. Viimeisessä osassa ei ole kuoroa, eikä tässä kuultavassa versiossa ole valitettavasti myöskään solistia. Alun perin lyhyessä keskeisessä trio-jaksossa on ollut sopraanosoolo, mutta soolo-osuus on nyt kadoksissa. Onneksi soolo-osuuden puuttuminen ei kuitenkaan tee kappaletta esityskelvottomaksi.

Osmo Vänskä (s. 1953) on viime vuosien aikana noussut kansainvälisesti merkittävimpien kapellimestareiden joukkoon. Sinfonia Lahden ylikapellimestari Vänskä on työskennellyt orkesterin kanssa vuodesta 1988 lähtien (päävierailija 1985-88). Vänskä on toiminut myös BBC:n Skottilaisen sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina sekä Tapiola Sinfoniettan ja Islannin sinfoniaorkesterin taiteellisena johtajana. Vänskä aloitti syksyllä 2003 myös Yhdysvaltojen parhaimpiin kuuluvan Minnesotan orkesterin taiteellisena johtajana. Vänskä on tehnyt yli 50 levytystä. Hän on kuluneen vuosikymmenen aikana johtanut kaikkialla Euroopassa sekä Japanissa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Vänskä on vastaanottanut lukuisia tunnustuksia ja palkintoja, joista mainittakoon toukokuussa 2002 myönnetty Royal Philharmonic Society Award, tunnustuksena Vänskän ansioista Sibeliuksen ja Nielsenin musiikin tulkkina.

Helena Juntunen aloitti lauluopintonsa 15-vuotiaana Oulun konservatoriossa. Syksyllä 1996 hän aloitti Anita Välkin oppilaana Sibelius-Akatemiassa, ja hän on myös opiskellut Elisabeth Schwarzkopfin, Hartmut Höllin, Mitsuko Shirain ja Ilmo Rannan johdolla. Juntusen kilpailumenestyksiin lukeutuvat ensimmäinen palkinto Timo Mustakallio – ja Lappeenrannan laulukilpailuissa sekä Tampereen Oopperan Grand Prix. Hänellä on laaja oopperaohjelmisto, ja hän on esiintynyt Suomen Kansallisoopperassa sekä mm. Yhdysvalloissa laulaen Margueriten roolin (Faust) Connecticutissa ja esiintyen resitaalikonsertissaan Carnegie Hallissa. Juntunen on esiintynyt solistina useimpien suurten suomalaisten orkesterien ja kapellimestarien kanssa.

Juha Hostikka on opiskellut laulua Peter Lindroosin ja Irina Gavrilovicin johdolla Sibelius-Akatemiassa. Hostikka on vieraillut Suomen Kansallisoopperassa sekä Vaasan, Porin ja Oulun oopperoissa. Hänen suomalainen ja kansainvälinen oopperaohjelmistonsa kasvaa jatkuvasti ulottuen Purcellista (Aeneaksen rooli oopperassa Dido ja Aeneas) aina nykymusiikkiin asti (mm. Ilmarisen rooli Jaakko Kuusiston oopperassa Koirien Kalevala Savonlinnan Oopperajuhlilla). Hostikka on konsertoinut Suomen lisäksi myös Virossa, Ruotsissa, Englannissa ja Ranskassa.

Dominante on kolmatta vuosikymmentään käyvä teekkarien sekakuoro, joka tunnetaan monipuolisuudestaan ja rohkeudestaan ottaa vastaan uusia haasteita. Kuoroa on jo vuodesta 1981 johtanut dir. mus. Seppo Murto. Kuoron monipuolisuudesta kertoo sen ohjelmisto, johon kuuluu musiikkia renessanssista nykypäivään, teekkarilauluista oopperamusiikkiin sekä lastenlauluista viihteeseen ja tietysti joululauluihin. Yhteistyökumppaneita on vuosien varrella kertynyt useita. Dominante on esittänyt suuria orkesteriteoksia mm. Radion sinfoniaorkesterin, Tapiola Sinfoniettan, Helsingin ja Sinfonia Lahden kanssa. Yhteistyötä on myös tehty niin Kansallisoopperan kuin Helsingin kaupunginteatterinkin kanssa. Lukuisat televisioesiintymiset ovat tuoneet kuoroa yhä useamman ihmisen tietoisuuteen niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Sinfonia Lahden (Lahden kaupunginorkesteri) tavoite on tuottaa konserteillaan ja levytyksillään kuulijoilleen elämyksiä ja tehdä samalla tunnetuksi mielenkiintoista, korkeatasoista musiikkia. Vuosien mittainen tinkimätön työ kapellimestari Osmo Vänskän johdolla on nostanut Sinfonia Lahden yhdeksi Euroopan merkittävistä orkestereista. Tinkimättömyys ja ennakkoluulottomuus ilmenee myös Sinfonia Lahden levytyksissä, joista orkesteri on saanut useita merkittäviä tunnustuksia ja palkintoja. Monet Sinfonia Lahden levyistä ovat olleet myös myyntimenestyksiä, joista merkkinä orkesterille on ojennettu kultalevyjä sekä platinalevy Sibelius-elokuvan soundtrackista elokuussa 2004.