DIMA SLOBODENIOUKIN LÄKSIÄISKONSERTTI – KÄSIOHJELMA

DIMA SLOBODENIOUKIN LÄKSIÄISKONSERTTI 

To 20.5.2021 klo 19 Sibeliustalo 

Dima Slobodeniouk, kapellimestari 
Jan Lehtola, urut 

Kaija Saariaho: Maan varjot, uruille ja orkesterille (2013) 
I Misterioso ma intenso 
II Lento calmo 
III Energico 

Väliaika 15 min 

Pjotr Tšaikovski: Sinfonia nro 5 e-molli op. 64 
Andante – Allegro con anima 
Andante cantabile, con alcuna licenza 
Valse. Allegro moderato 
Finale. Andante maestoso – Allegro vivace 

Kaija Saariaho: Maan varjot, uruille ja orkesterille  

Helsinkiläissyntyinen Kaija Saariaho (s.1952) on vuodesta 1982 Pariisissa asunut ja työskennellyt säveltäjä, joka tunnetaan paremmin maailmalla kuin kotimaassaan. Sibelius-Akatemiassa ja Freiburgin musiikkikorkeakoulussa opiskellut Saariaho löysi oman persoonallisen sävellystyylinsä jo melko varhaisessa vaiheessa. Se on vahvatunnelmainen, mutta silti yleensä pehmeän unenomainen, jossa usein on taustalla vahvoja visuaalisia mielikuvia. Siitä on havaittavissa myös erityinen kiinnostus sointiväriä kohtaan. Myöhemmässä vaiheessa avartuessaan tyyliin ilmestyi myös enemmän laajakaarisia melodioita ja selkeämpää rytmiikkaa. Saariaho toimi vuodet 1979-80 Korvat auki –yhdistyksen puheenjohtajana. Muutettuaan Pariisiin syntyi ensimmäinen orkesteriteos Verbledungen. Sitä ennen teosluetteloon oli kertynyt etenkin vokaali- ja kamarimusiikkia, jossa on käytetty myös eloelektroniikkaa ja ääninauhaa. Saariaho on saanut mm. kollegansa Magnus Lindbergin tavoin kansainvälistä menestystä jo 1980-luvulta lähtien, esimerkiksi vuonna 2016 New Yorkin Metropolitanissa esikoisoopperallaan L’Amour de loin. 

Ennen kuin Kaija Saariaho aloitti päätoimisena sävellyksenopiskelijana, hän opiskeli Helsingin Konservatoriossa urkujensoittoa. Saariahon urkusävellykset ovat silti jääneet lukumäärältään toistaiseksi melko vähäiseksi. Kymmenisen vuotta sitten häneltä tilasivat teoksen uruille ja orkesterille yhteisesti Montréalin ja Lyonin orkesterit sekä lontoolaiset Southbank Centre-kulttuurikeskus ja Philharmonia Orchestra. Maan varjot –niminen teos valmistui vuonna 2013 ja kantaesitettiin seuraavan vuoden keväällä Montréalissa Kanadassa. Orkesteria johti Kent Nagano ja urkusolistina toimi Oliver Latry. Tämän jälkeen teos kuultiin pian myös Lyonissa ja Lontoossa. Vuoden 2015 toukokuussa teos esitettiin ensi kerran Suomessa RSO:n konsertissa Naganon ja urkutaiteilija Jan Lehtolan toimesta. Urut olivat (ja ovat toistaiseksi edelleenkin) digitaaliset, mutta joulukuussa 2017 julkistettiin Saariahon miljoonan euron lahjoitus Helsingin Musiikkitalon urkuhankkeeseen. 

Maan varjot ei ole merkittävästä solistiosuudestaan huolimatta urkukonsertto, vaan teos uruille ja orkesterille. Teoksen mottona on englantilaisen runoilijan Percy Bysshe Shelleyn oodin sanat: Yksi pysyy, moni muuttuu ja menee ohi; Taivaan valo loistaa iäti; Maan varjot katoavat. Säveltäjä on kertonut valinneensa nuo säkeet isänsä muistoksi. Hän on myös todennut, että urut ja orkesteri ovat rinnakkain kahtena voimakkaana ”instrumenttina”, joilla on useita yhteisiä tekijöitä luomassa yhteyksiä niiden välille. Toki teoksessa on läsnä myös urkujen ja orkesterin omat vahvat identiteetit ja niiden keskinäinen vuorovaikutus. Sävellyksessä voi siis aistia vastakkaisten, mutta silti toisilleen kuuluvien elementtien vaikutuksen. Koska virtuoosisuutta ei korosteta, nousee keskimmäinen hidas osa teoksen sydämeksi – siinä musiikki saa yhtä aikaa aavemaisen, elegisen ja rauhallisen sävyn. Dynaamisuus korostuu kolmannessa osassa, jossa Antti Häyrysen mukaan läpi teoksen aistitun kahden elementin ”seismiset voimat” näyttäytyvät nyt kaikessa loistossaan ja hurjuudessaan. 

Maan varjot on omistettu säveltäjä Henri Dutilleux’in muistolle; tärkeänä inspiraation lähteenä säveltäjä mainitsee urkutaiteilija Oliver Latryn. 

Hannu Kivilä 

Pjotr Tšaikovski: Sinfonia nro 5 

Neljännen sinfonian valmistumisesta ehti kulua peräti kymmenkunta vuotta ennen kuin Pjotr Tšaikovski (1840–1893) ryhtyi säveltämään viidettään. Väliaika ei suinkaan kulunut toimettomana, sillä säveltäjä sai sinfonioiden välillä valmiiksi mm. viulukonserton, Manfred-sinfonian, Eugene Onegin – ja Mazeppa-oopperat sekä jousiserenadin. Tšaikovskin neljättä, viidettä ja kuudetta sinfoniaa on kuvailtu useissa yhteyksissä säveltäjän sisäisen taistelun heijastumiksi. Näiden sinfonioiden taustalla voi myös todeta olevan ohjelmalliset lähtökohdat. Neljännen sinfonian varsin yksityiskohtainen ohjelma tunnetaan mesenaatilleen Nadezda von Meckille lähetetystä kirjeestä, mutta viidennen ohjelmasta tiedetään vain muutama luonnosmainen lause. Kuudennen sinfonian sisällön Tšaikovski sen sijaan piti omana tietonaan. 

Viidennessä sinfoniassa Tšaikovskin luonnostelema ohjelmallisuus liittyy kohtalo-aiheen ympärille, kuten neljännessäkin. Säveltäjä ei kuitenkaan laatinut sinfonian sisällöstä samanlaista laajaa kuvausta kuin neljännen yhteydessä. On arveltu, että viidennen sinfonian kohtalo viittaisi mahdollisesti säveltäjän poikkeavaan seksuaalisuuteen. Tšaikovski itse kuvasi teoksen jokaisessa osassa esiintyvää johtoteemaa ”täydelliseksi alistumiseksi kohtalon edessä”. Arvostustaan uutta sinfoniaa kohtaan hän mm. osoitti toteamalla, ettei se vaikuttanut ”huonommalta kuin muutkaan”. 

Tšaikovski aloitti työskentelyn viidennen parissa keväällä 1888 palattuaan takaisin Venäjälle pitkältä kiertueeltaan. Teos valmistui vajaassa neljässä kuukaudessa, ja säveltäjä johti itse kantaesityksen saman vuoden marraskuussa. Esitys ei tiettävästi ollut mikään suuri menestys, ja se herätti myös säveltäjän epäluulot sinfoniaa kohtaan. Näin jälkeenpäin voitaneen todeta, että onneksi hän ei kuitenkaan aloittanut koskaan teoksen uudelleenmuokkausta kantaesityksen heikon suosion perusteella. 

Sinfonian johtoteema kuuluu heti alussa hiljaa klarinettien salaperäisessä alarekisterissä. Finaalin johdannossa teema esiintyy puolestaan leveänä duurihymninä – se nousee eräänlaiseksi kohtalon syleilystä otetun voiton symboliksi. Teoksen yhtenä esikuvana on saattanut olla Berlioz, mikä ilmenee joka osassa esiintyvän mottoteeman käytön lisäksi myös valssin ottamisessa mukaan sinfoniseen yhteyteen. 

Hannu Kivilä 

Dima Slobodeniouk 

Oivaltavasta ohjelmasuunnittelustaan kiitetty Dima Slobodeniouk aloitti Sinfonia Lahden ylikapellimestarina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana syksyllä 2016. Hän on toiminut syyskuusta 2013 lähtien myös Galician sinfoniaorkesterin musiikillisena johtajana. Slobodeniouk yhdistää työssään syntymämaansa Venäjän ja myöhemmän kotimaansa Suomen kulttuurilliset vaikutukset ja vahvan musiikillisen perinnön. 
 
Slobodeniouk on työskennellyt mm. Berliinin filharmonikkojen, Leipzigin Gewandhaus-orkesterin, Baijerin radion sinfoniaorkesterin Amsterdamin kuninkaallisen Concertgebouw-orkesterin, Lontoon filharmonikkojen, Lontoon sinfoniaorkesterin, Radion sinfoniaorkesterin (RSO), Rotterdamin filharmonikkojen sekä Chicagon, Baltimoren, Sydneyn sinfoniaorkesterien ja NHK-sinfoniaorkesterin kanssa. Solisteina hänen johtamissaan konserteissa esiintyvät mm. Leif Ove Andsnes, Joshua Bell, Khatia Buniatishvili, Vadim Glutzman, Håkan Hardenberger, Johannes Moser, Truls Mørk, Baiba Skride, Yuja Wang ja Frank Peter Zimmermann. 
 
Slobodenioukin konserttivuosi 2020/2021 sisältää huippuhetkiä kuten debyytit Tukholman kuninkaallisten filharmonikkojen ja Pittsburghin sinfoniaorkesterin kanssa. Hän palaa johtamaan Bostonin sinfoniaorkesteria (ohjelmanaan Stravinskyn Tulilintu kokonaisuudessaan), Minnesotan orkesteria, Frankfurtin hr-sinfoniaorkesteria, Berliinin Rundfunk-Sinfonieorchesteria, Wienin radion sinfoniaorkesteria (sisältäen Skrjabinin Prometeuksen ja Stravinskyn Psalmisinfonian ORF-kuoron kanssa), Hollannin radion filharmonikkoja (orkesterin 75-juhlakaudella solistinaan Truls Mørk) ja Barcelonan sinfoniaorkesteria. 
 
Slobodeniouk avasi Galician sinfoniaorkesterin kauden Mahlerin yhdeksännellä sinfonialla. Sinfonia Lahden kausi avattiin viiden nuoren säveltäjän (Olli Moilanen, Petros Paukkunen, Lara Poe, Stephen Webb and Dante Thelestam) teosten kantaesityksillä osana Sibelius-festivaalin taimitarha -hanketta. Nämä nuoret säveltäjät olivat valmistaneet teoksensa kevään mittaan opastajinaan kokeneet kollegat Haapanen, Whittall, Fagerlund, Talvitie ja Wennäkoski. 
 
Sinfonia Lahdelta ja Slobodenioukilta ilmestyi hiljattain Prokofjevin musiikkia ilmestynyt levytys (BIS), ja orkesterin levytys (BIS), jossa hän johtaa Kalevi Ahon fagottikonserton, sai vuonna 2018 arvovaltaisen BBC Music Magazine Awardin. Slobodeniouk on levyttänyt Stravinskyn musiikkia Galician sinfoniaorkesterin kanssa (BIS), Lotta Wennäkosken teoksia Radion sinfoniaorkesterin kanssa (Ondine) ja Sebastian Fagerlundin teoksia Göteborgin sinfonikkojen kanssa (BIS). 
 
Moskovalaissyntyinen Dima Slobodeniouk opiskeli viulunsoittoa Moskovan keskusmusiikkikoulussa Zinaida Gilelsin ja Jevgenia Chugajevin johdolla sekä Keski-Suomen konservatoriossa ja Sibelius-Akatemiassa Olga Parhomenkon johdolla. Hän opiskeli orkesterinjohtoa Sibelius-Akatemiassa opettajinaan Leif Segerstam, Atso Almila ja Jorma Panula sekä Ilja Musinin ja Esa-Pekka Salosen johdolla. Kouluttaakseen tulevaisuuden nuoria muusikoita Slobodeniouk on tehnyt Galician sinfoniaorkesterin kanssa oman hankkeen, jossa opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus johtaa ammattiorkesteria. 

Jan Lehtola 

Jan Lehtola kuuluu Suomen kansainvälisen urkurikentän keskeisiin hahmoihin. Jo pienestä pitäen Lehtola halusi soittaa vain yhtä soitinta: urkuja. Vaikka hän aloitti kuusivuotiaana soittotunnit pianolla, intohimo pysyi muuttumattomana. Rippikoulussa hän sitten sai ensikosketuksen aitoon soittimeen. “Siitä lähtien olen pitänyt soittokuntoa yllä”, Lehtola sanoo.  

Aktiivisen konsertoinnin ja julkaisemansa yli 50 äänitteen lisäksi Lehtola tekee työtä musiikkielämän hyväksi laajalla skaalalla. Hän toimii esimerkiksi Sibelius-Akatemian urkumusiikin lehtorina Kuopiossa, ja Musiikkitalon Urut Soimaan ry:n puheenjohtajana hän myös vastaa Helsingin Musiikkitalon urkuhankkeen edistymisestä osana asiantuntijaryhmää. Lisäksi hän on järjestämässä vuonna 2024 pidettävää Kansainvälistä Kaija Saariaho -sävellyskilpailua ja konserttisarjaa.  

Lehtola on esittänyt Kaija Saariahon Maan varjot -teoksen kahdesti aiemmin. Helsingin Musiikkitalossa Radion Sinfoniaorkesterin konsertissa Kent Naganon johdolla vuonna 2015 ja BBC Philharmonicin konsertissa Manchesterin Bridgewater Hallissa Ludovic Morlot’n johdolla vuonna 2018. Ensin mainittu oli teoksen Suomen ensiesitys ja viimeinen niitti sille, että Musiikkitaloon päätettiin lopulta rakentaa urut, jotta yleisön ei enää tarvitsisi arvailla sähköurkujen avulla, miltä teokset oikeasti kuulostavat. 

“Maan varjot on minulle tärkeä ja merkityksellinen teos”, Lehtola sanoo. “Siinä on paljon syvää, ajatonta ja kohtalonomaista. Kappale on melko lyhyt, eikä se ole varsinainen konsertto, mutta silti siinä on vaativa urkuosuus orkesterin rinnalla. Kuten Kaija on sanonut, siinä on kuin kaksi sivistynyttä ja tasapuolista osapuolta keskustelemassa keskenään.” 

“On vaikea nimetä toista teosta, joka tuntuisi samalla tavalla ikuiselta. Olen soittanut sitä paljon itsekseni, ja joka kerta löydän jotain uutta. Se ei tule koskaan korvista ulos”, Lehtola sanoo. 

Lehtola on lahtelaisyleisölle tullut tutuksi jo useista Sinfonia Lahden konserteista. Täällä hän soitti jo vuonna 2007 Sibeliustalon urkujen vihkiäiskonsertissa, ja kantaesitti seuraavana vuonna myös Harri Ahmaksen Urkukonserton. Hän on asunut Lahdessa vuodesta 2001 lähtien. 

“Sinfonia Lahtea voin sanoa kotiorkesteriksi ja Sibeliustaloa kotisaliksi. Sen ranskalaisromanttiset urut sopii Maan varjoihin todella hyvin. Se soi rikkaasti ja rehevästi, modernisti.  

Jaani Länsiö 

Sinfonia Lahti 

Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri.  

Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonserttien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuorille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akustiikaltaan yhdeksi maailman parhaista konserttisaleista mm. The Guardian, The Wall St. Journal ja Die Welt. 

Vakituisina kapellimestareinaan orkesterilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu ja viimeisimpänä syksyllä 2016 orkesterin ylikapellimestarina aloittanut Dima Slobodeniouk. Samat kapellimestarit ovat toimineet myös orkesterin Sibeliustalossa vuodesta 2000 lähtien järjestämän Sibelius-festivaalin taiteellisina johtajina. Orkesterin ylikapellimestarina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana aloittaa syksyllä 2021 Dalia Stasevska. Orkesterin päävierailijana aloitti syksyllä 2020 saksalaiskapellimestari Anja Bihlmaier. 

Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levytystoiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seitsemän kultalevyä tuoneet noin sata äänitettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, orkesterin maineelle kansainvälisesti tunnettuna Sibelius-orkesterina pohjaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viulukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kunniasäveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkittävä rooli orkesterin levytystuotannossa. 

Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla ja musiikkiareenoilla ympäri maailman, mm. BBC Proms -festivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Amsterdamin Concertgebouwssa Berliinin filharmoniassa, Wienin Musikvereinissa ja Buenos Airesin Teatro Colónissa. Orkesterin konserttivierailut ovat suuntautuneet Japaniin, Kiinaan, Etelä-Koreaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Amerikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lahti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeenlinnan Verkatehtaalla ja on tuttu näky myös muilla suomalaislavoilla. 

Sinfonia Lahti aloitti säännölliset konserttilähetykset internetissä ensimmäisenä orkesterina maailmassa Classiclive.com-sivustolla vuonna 2007. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfonia Lahti -hanke toi orkesterille kansainvälisen Classical:NEXT-innovaatiopalkinnon vuonna 2018.