JANNE - TAITEILIJAESITTELYT

Sinfonia Lahti 

Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri.  

Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonserttien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuorille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akustiikaltaan yhdeksi maailman parhaista konserttisaleista mm. The Guardian, The Wall St. Journal ja Die Welt. 

Vakituisina kapellimestareinaan orkesterilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu ja viimeisimpänä syksyllä 2016 orkesterin ylikapellimestarina aloittanut Dima Slobodeniouk. Samat kapellimestarit ovat toimineet myös orkesterin Sibeliustalossa vuodesta 2000 lähtien järjestämän Sibelius-festivaalin taiteellisina johtajina. Orkesterin ylikapellimestari ja Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja on Dalia Stasevska. Orkesterin päävierailijana aloitti syksyllä 2020 saksalaiskapellimestari Anja Bihlmaier. 

Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levytystoiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seitsemän kultalevyä tuoneet noin sata äänitettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, orkesterin maineelle kansainvälisesti tunnettuna Sibelius-orkesterina pohjaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viulukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kunniasäveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkittävä rooli orkesterin levytystuotannossa. 

Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla ja musiikkiareenoilla ympäri maailman, mm. BBC Proms -festivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Amsterdamin Concertgebouwssa Berliinin filharmoniassa, Wienin Musikvereinissa ja Buenos Airesin Teatro Colónissa. Orkesterin konserttivierailut ovat suuntautuneet Japaniin, Kiinaan, Etelä-Koreaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Amerikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lahti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeenlinnan Verkatehtaalla ja on tuttu näky myös muilla suomalaislavoilla. 

Sinfonia Lahti aloitti säännölliset konserttilähetykset internetissä ensimmäisenä orkesterina maailmassa Classiclive.com-sivustolla vuonna 2007. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfonia Lahti -hanke toi orkesterille kansainvälisen Classical:NEXT-innovaatiopalkinnon vuonna 2018. 

Dalia Stasevska

Sinfonia Lahden ylikapellimestari Dalia Stasevska (s. 1984) on kymmenen vuotta kestäneen ammattilaisuutensa aikana noussut yhdeksi kansainvälisesti näkyvimmistä suomalaiskapellimestareista. Kotimaisia orkesterivierailuja seurasivat useat kutsut ensin Pohjoisamaiden orkesteri- ja oopperataloihin, sitten Eurooppaan, Australiaan ja Aasiaan, ja viime vuosina myös Yhdysvaltojen tunnetusti vaikeasti saavutettaviin merkkiorkestereihin. 

Stasevskan kauden 2021–2022 kohokohtiin kuuluvat mm. ensivierailu New Yorkin filharmonikoissa ja Sydneyn sinfoniaorkesterissa sekä Lontoon BBC Proms -festivaalin avajaiskonsertti BBC Symphony Orchestran päävierailijana sekä Edinburghin musiikkijuhlien avajaiset. Syksyllä hän aloittaa myös ensimmäisen kautensa Sinfonia Lahden ylikapellimestarina. Stasevska ehti johtaa lahtelaisia vain kahdesti ennen vakinaistamistaan.

Stasevska huomasi heti ensimmäisen harjoituspäivän jälkeen Sinfonia Lahden kanssa, että orkesterissa on hyvä työilmapiiri sekä mielenlaatu, joka kantaa pitkälle. “Pidän asenteesta, jolla musiikkia Lahdessa tehdään. Muusikot heittäytyvät täysillä, ovat innostuneita, he tekevät töitä tosissaan ja kunnianhimoisesti”, Stasevska luonnehtii. “Tämä inspiroi minua suuresti.”

Stasevskan ensimmäisen kauden ohjelmisto peilaa hänen asennettaan niin elämään kuin taiteeseen. Konserteissa kuullaan niin klassikoita, harvinaisuuksia kuin uutuuksia, unohdettuja teoksia, musiikkia ympäri maailmaa. Näistä muodostuu kokonaisuus, jonka osat keskustelevat keskenään.

“Olen innostunut dialogeista. Miten historia ja nykypäivä, eri kulttuurit ja ihmiset kohtaavat toisensa. Olen halunnut tehdä modernin, kansainvälisen ja tässä ajassa kiinni olevan ohjelmiston, ja pysyä avoimena kaikelle.”

Musiikin lisäksi Stasevskaa inspiroi taide, etenkin uusin taide, jota hän suorastaan rakastaa. Hän seuraa yhtä innokkaasti niin klassisen kuin kevyenkin musiikin kenttää, ja saa inspiraatiota niin oopperasta kuin vaikkapa uudesta populaarimusiikista. 

Matkustaessaankin hän suuntaa aina ensimmäisenä nykytaiteen museoon. Intohimoisesti hän suhtautuu myös arkkitehtuuriin ja muotoiluun. Niissä hänen uteliaisuutensa herää aina, oli kyseessä sitten italialainen 60-luvun rakennustaide tai suomalainen keittiövälinedesign. 

Myös luonto vetää Stasevskaa puoleensa voimakkaasti. Asuessaan pari vuotta maatalossa Tuusulassa hänellä oli myös kaksi lemmikkikanaa, joiden nimet olivat Clara ja Alma, tietenkin. “Ja kesälomansa kanalassa vietti myös Jorma-kukko”, Stasevska kertoo. Hän tiivistää asenteensa sekä elämään kuin ylikapellimestarin työhön: “Arvostan leikkimielisyyttä. Jos on peloton ja antaa tilanteen viedä, tapahtuu aina odottamia asioita ja oivalluksia. Lapsetkin oppivat isoja asioita nimenomaan leikin kautta. Näen, että Sinfonia Lahti on samalla tavalla ennakkoluuloton.”

Pekka Kuusisto, viulu

Pekka Kuusisto on Suomen tunnetuin viulisti. Urallaan Kuusisto on soittanut paitsi kaikkien kotimaisten sinfoniaorkestereiden myös mm. New Yorkin ja Los Angelesin filharmonikoiden, London Chamber Orchestran ja Toronton Sinfoniaorkesterin solistina. Sen lisäksi hän on toiminut mm. Scottish Chamber Orchestran ja Australian Chamber Orchestran taiteellisena partnerina sekä Meidän Festivaalin taiteellisena johtajana. Viime vuosina hän on aktivoitunut myös kapellimestarina.

Konserttosolistina Kuusisto lienee Suomen kuuluisin, mutta hänen maineensa monipuolisena ja lähes kaikkiruokaisena, genrejen yli, ali ja ohi hyppivänä esiintyjänä on vähintään yhtä vankka – ja täysin ansaitusti. Kuusistolle on aivan yhtä luontaista soittaa Lontoon Royal Albert Hallissa peräkkäin Tšaikovskia ja suomalaista kansanmusiikkia, tai vastata uuden Muumi-animaation musiikista, tai konsertoida Paula Vesalan kanssa Helsingin Postitalon nurkalla. Hän on soittanut myös esimerkiksi Nightwishin, Rinneradion ja Don Johnson Big Bandin orkestereissa.

Sibeliuksen viulukonsertto on ollut Kuusiston repertuaarin tärkein kulmakivi jo vuodesta 1995 alkaen. Tuolloin hän voitti Kansainvälisen Jean Sibelius -viulukilpailun sensaatiomaisesti toistaiseksi ainoana suomalaisena kilpailun yli 50-vuotisessa historiassa. Hän on myös levyttänyt konserton Leif Segerstamin johtaman Helsingin kaupunginorkesterin solistina.

Johanna Iivanainen, laulu

Oulussa syntynyt ja Mäntsälään asettunut laulaja-lauluntekijä Johanna Iivanainen kuuluu kotimaisen jazz-kentän keskeisimpiin tekijöihin. Oulun konservatorion musiikkikasvatuksen linjalta Oulunkylän Pop & Jazz Konservatorioon edennyt Iivanainen aloitti mittavaksi kasvaneen levytysuransa jo 1990-luvun puolella Khamos-yhtyeessä. Sittemmin hän on levyttänyt mm. Pepe Willbergin, Eero Koivistoisen ja Jukka Perkon kanssa, ja tehnyt myös useita soololevyjä. Hänen kolmesta Emma-ehdokkuudestaan toistaiseksi yksi on päätynyt voittoon. Yhteensä Iivanaisen diskografiaan kuuluu yli 50 albumia. Suuri yleisö muistanee Iivanaisen parhaiten Yleisradion SuomiLove-ohjelman studiobändin solistina.

Iivanainen on luonut maineensa muusikkona, jonka maanläheisissä tulkinnoissa ja koskettavissa laulussa ihmisäänen luonnolliset ominaisuudet heräävät kukkeimmilleen. Hänen laulujaan ovatkin inspiroineet juuri killottamattomat maalaismaisemat: pesäpuuhiaan virittelevät linnut, puut ja vesistöt sekä erityisesti lapsuuden mummolan maisemaa hallitseva Oijärvi Pohjois-Pohjanmaalla Iin kunnassa. Taiteellisiksi esikuvikseen Iivanainen tunnustaa esimerkiksi amerikkalaiset Roots-muusikot.

Johanna Juhola, harmonikka ja laulu

Harmonikkataiteilija, säveltäjä Johanna Juhola on soittimineen täysin suvereeni – lajityypistä riippumatta. Hänen mukavuusalueensa levittyy suomalaisesta tangosta ja argentiinalaiseen, monenlaiseen etniseen tyyliin sekä elektroniseen ja pop-musiikkiin. Hänen artistikumppaneisiin kuuluvat esimerkiksi Pekka Kuusisto, Lauri Tähkä, Philomela-kuoro, PMMP, BBC Symphony Orchestra, Don Johnson Big Band, Oulu Sinfonia, JPP ja Tapiola Sinfonietta.

Omaa musiikkiaan hän esittää Johanna Juhola Triossa sekä Johanna Juhola Reaktorissa, ja hän soittaa usein myös duona Milla Viljamaan ja Timo Alakotilan kanssa. Sävellyksissään Juhola käyttää inspiraationa ympäristön ääniä, esimerkiksi kaupunkihälyä ja raitiovaunujen kolinaa. Viimeisimmässä sooloteoksessaan Johanna Juhola & Imaginary Friends mukana on myös arkisia esineitä ja videotaidetta. Juholan varhaisiin mainetekoihin kuuluvat kansainvälisen Astor Piazzolla -kilpailun voitto vuonna 2000 Novjaro-kvintetin kanssa sekä Citta di Castelfidardo -palkinto Duo Milla Viljamaa & Johanna Juholan kanssa vuonna 2002. Toistaiseksi suurimman yleisön Juholan harmonikkataide on tavoittanut Helsingissä vuonna 2007, kun hän esitti Eurovision laulukilpailun avausnumeron.

Mikko Iivanainen, kitara

Mikko Iivanainen kuuluu kotimaisen kitarataiteen arvostettuihin ammattilaisiin. Olisikin helpompi luetella ne tahot, joiden kanssa Iivanainen ei ole vielä esiintynyt – mutta tässä muutama hänen kumppaneistaan. Joensuun ja Jyväskylän kaupunginorkesterit, Pori Sinfonietta, Lahti Sinfonia, UMO Helsinki, Nightwishin Tuomas Holopainen, Juhani Aaltonen ja Klaus Suonsaari. Yhdessä vaimonsa Johannan, pianisti Timo Alakotilan ja harmonikkataiteilija Maria Kalaniemen kanssa Iivanainen on keikkaillut vuodesta 2017 lähtien. Vuonna 2005 hän voitti Loco Motife -yhtyeensä kanssa parhaan Jazz-levyn Emman, ja vuonna 2020 hän julkaisi ensimmäisen sooloalbuminsa A River Runs Through It.

Iivanaisen kitaraherätys tapahtui 11-vuotiaana. Hän osasi hädin tuskin näppäillä siitä vain pari hassua, siskonsa opettamaa sointua, kun hän näki televisiosta dokumentin Jimi Hendrixistä.  Paluuta entiseen ei ollut. Opinnot Oulunkylän Pop & Jazz Konservatoriossa alkoivat periaatteessa jo 13-vuotiaana, mutta kitaransoiton opettajaksi hän valmistui virallisesti vuonna 1999. Ensimmäisenä opiskeluvuotenaan hän tapasi nykyisen vaimonsa Johannan, jonka kanssa tulee tänä vuonna täyteen 25-vuotta yhteistä elämää.

Timo Alakotila, piano ja harmoni

Pianisti. Säveltäjä. Sovittaja. Vuoden kansanmusiikkitekijäksi 2020 valittuun Timo Alakotilaan henkilöityy täysivaltainen muusikkous, jossa kaikki maailman sävelet muuntuvat yhdeksi hengeksi ja ruumiiksi. Jo lähes 20 vuotta Valtion taiteilija-apurahaa nauttinut Alakotila on kymmeniä vuosia kestäneellä urallaan ollut niin monessa mukana, että vain hänen viimeaikaiset tekosensa luettelemalla täyttäisi koko tämän lehtisen.

Sovittajana hän niitti hiljattain mainetta Skotlannissa, jossa BBC Scottish Chamber Orchestra, kapellimestari Thomas Dausgaard ja Pekka Kuusisto esittivät Sibeliuksen viulukonsertosta Alakotilan version orkesterille ja kansanmuusikkoryhmälle. Säveltäjänä hän ansioitui esimerkiksi viime vuonna Umefolk-festivaalilla Ruotsissa, jossa kantaesitettiin Alakotilan viides viulukonsertto solistinaan Elin Jonsson. Muusikkona hän soittaa tätä nykyä mm. yhtyeissä Maria Kalaniemi & Timo Alakotila, JPP, Nordik Tree, duo May Monday, Tango-orkesteri Unto, Psalttamus ja T for Three. Jos mielii kerätä kaikki Alakotilan tähdittämät albumit yhteen hyllyyn, saa varata noin 2,5 metriä hyllytilaa – CD-julkaisuja on yli 250. Alakotila on myös arvostettu opettaja Sibelius-Akatemiassa ja Pop & Jazz-konservatoriossa Helsingissä. Lisäksi hän toimii vierailevana opettajana Limerickin yliopistossa, Viljandi kulturkollegessa sekä Joensuun ja Kokkolan ammattikorkeakouluissa. Pedagogina Alakotila tunnetaan erityisesti itse kehittämästään metodista kansanmusiikki-improvisaatioon.

Eva Tigerstedt, toimittaja

Eva Tigerstedt on musiikkitoimittajana harvinaisuus. Hänellä on nimittäin tiedon lisäksi vankka omakohtainen kokemus ammattimuusikon arjesta, vieläpä korkealta tasolta. Sibelius-Akatemiasta huilistiksi valmistunut Tigerstedt ehti soittaa esimerkiksi Oopperaskaalan ja Suomen Kansallisoopperan produktioissa kymmenen vuoden ajan, kunnes fokaalinen dystonia teki poikkihuilun käsittelystä ensin vaivallloista, lopulta mahdotonta. Käsikirjoittamista, dokumenttielokuvaa ja taloushallintoa opiskeltuaan Tigerstedt löysi itsensä klassiseen musiikkiin erikoistuneena toimittajana. Nykyisin häntä voi kuulla pääasiassa Yleisradion Radio 1:ssä, jossa hän emännöi omia ohjelmiaan, Klassikkoparatiisia ja Uteliasta Äänimatkailijaa.

Erityisesti Tigerstedt tunnetaan syvälle säveltaiteen ytimeen porautuvana puhujana, joka onnistuu herättämään historialliset ilmiöt nykypäivän kielelle ja tekemään musiikista inhimillisten kokemusten taidetta – helppotajuisesti, silti asiantuntevasti. Tigerstedt on tuttu näky kaikkialla siellä, missä klassisesta musiikista keskustellaan rakkaudella. Hänen emännöimiään tilaisuuksia on koettu ja kuultu ympäri Suomen sinfonista karttaa niin konserttien alustuksina kuin väliaikojen puhetilaisuuksina, joko suorana yleisön edessä tai tallennettuna kameralle. Myös Lahden Sibelius-festivaalin ohjelmatekstit ovat Eva Tigerstedtin tunnistettavaa käsialaa.

Aino Porra

Lähes viisikymmentä vuotta kestäneen uran orkesterimuusikkona tehnyt Aino Porra on paitsi taitava oboisti myös maailmankin mittakaavassa merkittävän musiikkisuvun jäsen. Hän on nimittäin suoraan alenevassa polvessa Jean Sibeliuksen jälkeläinen; säveltäjämestarin ja Aino Sibeliuksen toiseksi nuorimman tyttären Margareta Jalaksen tytär. Aino Porran isä oli kapellimestari Jussi Jalas.

Porra oli 10-vuotias, kun Sibelius kuoli, mutta hän muistaa edelleen isoisänsä katseen ja sanat. Porran on kertonut mediassa usein, kuinka lämminhenkisenä, lapsia ja luontoa rakastava hahmo Jean oli. “Vietin Ainolassa paljon aikaa”, Porra kertoi Iltalehdelle. “Siellä oli ihana, rauhallinen tunnelma. Paitsi mummi ja pappa, myös keittiöväki oli meille rakkaita. Isoisä oli jo 81-vuotias, kun synnyin. Hän oli paljon omissa mietteissään, mutta lämmin ja aika huumorintajuinen ihminen. Hän nautti hirveästi meistä lapsista, otti lapsen käden käteensä ja ihaili sitä. Meistä tuntui, että hän halusi olla lapsi ja juosta kanssamme. Pappa sanoi aina, että menkää ja juoskaa metsään ja pitäkää oikein lystiä.”

Sukunsa edustajana Porraa on tavattu jopa useammin kuin muusikkona, vaikka hän on soittanut urallaan niin Helsingin kaupunginorkesterissa, Suomen Kansallisoopperassa kuin lukuisissa kamarimusiikkikonserteissa. “Se, että olen kuuluisan säveltäjä perillinen, on ollut jotenkin luonnollista. Olen kai kasvanut siihen,” Porra on sanonut. Porran muistoja on tallennettu myös kirjaan Soiva metsä – Jean Sibeliuksen matkassa. Hän on myös Sibeliuksen perikuntaa edustavan kollegion puheenjohtaja.

Tekstit: Jaani Länsiö