SINFONIAKONSERTTI

Ladataan Tapahtumat
← Takaisin
  • Tämä tapahtuma on mennyt.

SINFONIAKONSERTTI

Vuonna 1899 ensimmäiset automobiilit hämmensivät Helsingin kaduilla, uutuustuote aspiriinia kaupattiin lääketieteen viimeisimpänä saavutuksena ja Xaver Scharwenkan pianokonsertto kuultiin viimeksi Suomessa. Puolalaissaksalaisen pianistisäveltäjän teos on kuin romanttisen aatemaailman musiikillinen tasoristeys, jossa chopiniläinen lemmekkyys, griegiläinen runollisuus ja lisztiläinen voimasoitto kohtaavat räjähtävin seurauksin. Kadonneiden aarteiden metsästäjä Risto-Matti Marin tulkitsee vaikuttavimman pianokonserton, jota et ole vielä kuullut. Pjotr Tšaikovskin Italian-matkojen tuliaisina säveltämässä serenadissa soivat musiikilliset myrskyt ja hämärtyvät horisontit aitoon venäläismelankoliseen tyyliin. Sinfonia Lahden entinen ylikapellimestari Okko Kamu tekee odotetun paluunsa orkesterin vieraaksi.

Okko Kamu

Kauan ennen 2000-lukua, kauan ennen suomalaisen kapellimestaritaiteen nuoria uratykkejä, meillä oli Okko Kamu (s. 1946), jonka kansainvälinen ura alkoi käytännössä yhdessä yössä. Tämä tapahtui vuonna 1969, kun Kamu voitti sensaatiomaisesti ensimmäisen Herbert von Karajan -kapellimestarikilpailun Berliinissä vain 23-vuotiaana – käymättä päivääkään muodollisia kapellimestariopintoja. Ennennäkemätön pyöritys Kamun ympärillä vei häntä vierailijaksi kaikkialle maailmaan ja johti nopeisiin kiinnityksiin sekä Suomessa että ulkomailla. Puoli vuosisataa kestäneen uransa aikana Kamu on toiminut ylikapellimestarina niin Radion sinfoniaorkesterissa, Helsingin kaupunginorkesterissa, Oslon filharmonikoissa, Helsingborgin sinfoniaorkesterissa ja Suomen kansallisoopperassa. Sekä tietenkin Sinfonia Lahdessa.

Kamu ei päätynyt kapellimestariksi aivan tyhjästä. Hän aloitti viulunsoiton vain 2-vuotiaana ja opiskeli Sibelius-Akatemiassa kuusivuotiaasta lähtien. Jo teininä hän soitti jousikvartetissa, ja Helsingin kaupunginorkesterin viulistina hän aloitti 19-vuotiaana. Muutaman vuoden ajan hän ehti soittaa myös Suomen Kansallisoopperan konserttimestarina ennen kuin kapellimestarikiireet täyttivät kalenterin lopullisesti.

Kamua pidetään yhtenä Suomen musikaalisimmista kapellimestareista. Termiä on vaikea selittää heille, jotka eivät ole soittaneet joko orkesterissa tai solistina Kamun johdolla, mutta sanotaan, hänen alaisuudessaan musiikilla on tapana syttyä tavanomaista herkemmin eloon. Tähän auttaa varmasti Kamun absoluuttinen sävelkorva, joka tunnistaa säveltasot erehtymättömästi – jopa niin, ettei hän mielellään kuuntele digitaalisia tallenteita lainkaan. Ne kun yleensä vääristävät sointikuvaa muutamalla hertsillä ylöspäin.

Päätettyään ylikapellimestarikautensa Sinfonia Lahdessa vuonna 2016 Kamu jätti kiinnityksensä myös Singaporen sinfoniaorkesterissa, jossa hän ehti johtaa päävierailijana vuodesta 1995 lähtien. Edelleen hän on ollut kysytty kapellimestari Aasian orkestereissa, etenkin Taiwanissa, Japanissa ja Kiinassa, ja vierailee myös Suomen orkestereissa yhä useammin. Tänä syksynä Kamu on johtanut konsertit sekä Turussa että Jyväskylässä.

Sinfonia Lahden eteen Kamu palaa nyt pitkästä aikaa, edellisen kerran hän johti orkesteria ylikapellimestarikautensa jälkeen keväällä 2017. Miltä jälleennäkeminen tuntuu lähes neljän vuoden jälkeen? “Yhteistyöstä lahtelaisten kanssa jäi niin upeat muistot, että palaaminen niihin on suuren tunteen siivittämä henkilökohtainen toiviomatka.”

Risto-Matti Marin

Risto-Matti Marin (s. 1976) on suomalaisen pianotaiteen Indiana Jones, kadonneiden aarteiden metsästäjä, joka terävällä älyllään ja notkeilla raajoillaan saa ylittämättömältäkin tuntuvat haasteet näyttämään helpoilta harjoituksilta. Konserteissaan Marin esittää usein viimeaikaisia arkistolöydöksiä, joiden olemassaolosta ei ennen häntä ollut ehkä tietoakaan tai muita romantiikan ajan säveltäjäpianistien teoksia, joiden vaikeustaso on toisinaan vain Marinin kaltaisten supervirtuoosien saavutettavissa.

Levyillään Marin on soittanut mm. Richard Wagnerin musiikkia aikalaissäveltäjien pianosovituksina sekä muita transkriptioita. Viime vuonna ilmestyneellä levyllä Hidden Treasures hän soittaa suomalaisia pianomusiikin harvinaisuuksia, esimerkiksi vasta hiljattain Jyväskylän musiikkikirjastosta löytyneen Ilmari Hannikaisen puolituntisen pianosonaatin vuodelta 1912. Marinin monivuotinen projekti levyttää August Stradalin pianosovitukset Franz Lisztin sinfonisista runoista valmistuu ensi vuoden alussa. Uuden musiikin tulkitsijana Marin on vahvasti kiinnittynyt myös oman aikamme musiikkiin.

“Olen aina ollut musiikkifriikki”, Marin sanoo. “Isälläni oli tapana soittaa pianolla kaikenlaista huviksensa. Hän oli vain kuullut radiosta jotain ja tilaillut Fazerilta nuotteja niihin. Vasta myöhemmin tulin huomaamaan, että kappaleethan olivat tosi harvinaisia.”

Omia aarteenetsintöjään Marin tekee usein arkistojen ja antikvariaattien pimeimmissä nurkissa. Yleensä kalleudet on piilotettu pohjimmaisiin pinoihin. “Kun pölyn peittämän partituurin sitten soittaa, musiikki herää henkiin aivan kuin etäisyyttä sävellysaikaan ei olisikaan. Se herättää myös kysymyksiä musiikin olemuksesta. Onko musiikki olemassa, jos se on vain paperilla?”

Marin on esiintynyt konserttosolistina mm. Staatskapelle Weimarin, Kuopion kaupunginorkesterin, Kymi Sinfoniettan, Jyväskylä sinfonian ja Radion Sinfoniaorkesterin solistina. Sinfonia Lahden debyytissään hän soittaa puolalaissaksalaisen Xaver Scharwenkan ensimmäisen pianokonserton. Illan teos oli orkesterin intendentin Teemu Kirjosen idea. Marinille ehdotus tuli täytenä yllätyksenä.

“Pianisti Earl Wild on kertonut, että kun orkesterin intendentti soitti hänelle ja ehdotti Scharwenkan konserttoa ohjelmaksi, hän oli vastannut: ‘tätä soittoa olen odottanut vuosikymmeniä!’”, Marin kertoo. “Mutta itse en tällaista soittoa osannut edes odottaa.”

Scharwenkan konserttoihin Marin oli tutustunut Stephen Houghin ja Marc-André Hamelinin levyiltä, mutta säveltäjän tuotannon hän tunsi kyllä ennestään. Hänen Puolalaiset tanssinsa olivat aikanaan jopa pienimuotoinen hitti, mutta esimerkiksi tämän illan teos on kuultu Suomessa tiettävästi vain vuonna 1899 säveltäjän itsensä soittamana.

“Ensimmäistä konserttoa on hyvä soittaa, ja se on hämmästyttävän kypsä teos. Kyllä hän sitä kypsyttelikin, vielä kantaesityksen jälkeen hän muutti teoksen rakennetta”, Marin kertoo. “On selvää, että Scharwenkan konsertot ansaitsisivat kuulua perusohjelmistoon.”

Tee tilauksesi väliaikatarjoiluista ennakkoon!

Tilaamalla ja maksamalla tarjoilut etukäteen, tarjoamme teille turvallisemman konserttielämyksen. Vain ennakkoon tehdyt varaukset katetaan väliajalle valmiiksi. Rajoituksista johtuen emme takaa kaikissa konserteissa väliaikamyyntiä normaaliin tapaan. Tilaa väliaikatarjoilut.

Noudatamme järjestelyissä viranomaisohjeita ja -määräyksiä yleisön sekä henkilökunnan turvallisuuden takaamiseksi. Lippuja myydään vain rajoitetulle yleisömäärälle, reiluin turvavälein. Tervetuloa turvallisesti konserttiin!

Tutustu turvallisuusohjeisiimme

Sinfonia Lahti pidättää oikeuden konserttien ohjelmisto- ja ajankohtamuutoksiin, mikäli Suomen hallituksen asettamat rajoitukset jatkuvat ja koronaviruksen tartuntatilanne sitä syksyllä 2020 edellyttävät.

 


Tapahtumaluokat:

,
Päivämäärä:
to 12.11.
Aika:
19:00 - 21:00

Järjestäjä

Sinfonia Lahti