SATUMAINEN KONSERTTI -KÄSIOHJELMA

To 17.2.2022 klo 18 Sibeliustalo                                        
SATUMAINEN KONSERTTI

Nathanaël Iselin, kapellimestari
Grégoire Pont, animaattori

Maurice Ravel: Le Tombeau de Couperin (Couperinin hauta)

I Prelude
II Forlane
III Menuet
IV Rigaudon

Maurice Ravel: Ma Mére L’Oye (Hanhiemo)

I Pavane de la Belle au bois dormant – Prinsessa Ruususen pavane
II Petit Poucet – Peukaloinen
III Laideronnette, Impératrice des Pagodes – Pikku Rumilus, posliininukkien keisarinna
IV Les entretiens de la Belle et dela Bête – Kaunotar ja hirviö
V Le jardin féerique – Lumottu puutarha

Maurice Ravel: Couperinin hauta

Ranskalaista Maurice Ravelia (1875–1937) pidetään yhtenä kaikkien aikojen taidokkaimmista orkesterin mestareista. Ravelin oma soitin oli piano, ja hän sävelsikin usein teoksensa ensin pianolle ja orkestroi ne myöhemmin. Hänen omaa soittoaan on kuvailtu mm. mekaanisen täsmälliseksi ja kuivakkaaksi. Ravelin sävellystyyli oli tiivistynyt 1910-luvun alkuvuosiin mennessä ääriviivoiltaan täsmälliseksi ja loppuun asti hiotuksi, mutta hän kykeni säilyttämään samalla luontaisen runollisuutensa. Ensimmäisen maailmansodan puhkeaminen vuonna 1914 järkytti Ravelia suuresti. Hänet oli hylätty jo aiemmin asepalveluksesta, mutta pääsi lopulta huoltojoukkoihin mm. ambulanssin kuljettajaksi.

Jo ennen sodan syttymistä Ravel oli alkanut hahmottelemaan kuusiosaista pianosarjaa. Le tombeau de Couperin -nimisellä teoksellaan hän halusi kunnioittaa kahden vuosisadan takaista kollegaansa ja maanmiestään Francois Couperinia, tunnettua cembalistia ja urkuria. Teoksen työstämisessä oli pitkiä taukoja sodan aikana, ja se valmistui vasta vuonna 1917, Ravelin vapauduttua armeijan palveluksesta. Kantaesityksen vuoro oli vihdoin huhtikuussa 1919 – pianon ääressä istui tuolloin Marguerite Long, Pariisin konservatorion pitkäaikainen pianonsoiton professori. Ravel sovitti sarjan melkeinpä saman tien pienehkölle orkesterikokoonpanolle. Hän kuitenkin pudotti kuudesta osasta pois kaksi, ja muutti hieman niiden järjestystä. Tämä versio kuultiin ensikertaa helmikuun lopulla 1920 Pariisissa tunnetun Pasdeloup-konserttisarjan muutamaa vuotta aiemmin käynnistäneen Rhené-Batonin johdolla.

Nimestään huolimatta Couperinin hauta ei ole haudanvakavaa musiikkia, päinvastoin: Couperinin hengessä Ravel loi ”vanhahtavaa sulokkuutta” henkivää sävelkieltä, josta kuultaa läpi säveltäjän kiinnostus musiikin vanhoihin muotoihin ja rakenteisiin, kuten esimerkiksi vanhoihin ranskalaisiin tansseihin. Vielä vuoden 1920 aikana musiikki sai huomiota myös balettiversiona.

Pekka Miettinen

Maurice Ravel: Hanhiemo

”Istuuduin hänen syliinsä ja kärsivällisesti hän aloitti: ’Olipa kerran…” Näin Mimi Godebski muisteli Maurice Ravelin (18751937) vierailuja lapsuudenkodissaan. Ravel, vannoutunut poikamies, nautti suuresti visiiteistä Godebskien kulttuurikodissa. Lasten kanssa telmiminen oli hänen lempipuuhaansa. Mimi Godebski ja hänen veljensä Jean ottivat myös pianotunteja, ja Ravel ajatteli kannustaa lasten harrastusta säveltämällä muutamia nelikätisiä, heidän suosikkisatuihinsa perustuvia kappaleita. Alkuperäinen viisiosainen Hanhiemo-pianosarja (1908) ylitti kuitenkin suuresti Godebskin sisarusduon taiteellis-teknisen kapasiteetin, ja kantaesitys jouduttiin luovuttamaan muualle. Siitä vastasivat alle 10-vuotiaat Geneviève Durony ja Jeanne Leleu Pariisissa huhtikuussa 1910.

Joitakin kuukausia myöhemmin Ravel orkestroi sarjan ja lisäsi baletti-impressaari Jacques Rouchén pyynnöstä toisen kuvaelman sekä preludin ja interludeja osien väliin. Ravelin omaan skenaarioon perustuva baletti sai ensi-iltansa 28.1.1912 Pariisissa. Illan ohjelmassa Hanhiemo kuullaan viisiosaisessa, pianosarjaan perustuvassa muodossaan.

Lempeä fanfaari aloittaa teoksen ja hallitsee avausosaa. Crescendo johtaa ensimmäiseen kuvaelmaan, joka kuvaa mummoa rukkinsa ääressä. Prinsessa Ruusunen satuttaa sormensa värttinään ja nukahtaa. Unissaan metsässä kävelevää prinsessaa (2. kuvaelma) kaitsee kaksi vartijaa, jotka hyvä haltija – mummo valeasussa – on asettanut. Kolmannessa kuvaelmassa prinsessa myöntyy hirviön kosintaan. Harpun glissando ja triangelin kilahdus muuttavat hirviön komeaksi prinssiksi.

Neljännessä kuvaelmassa esiintyy Peukaloinen, jota oboe kuvata elävästi. Hän samoilee metsässä ja sirottelee reitilleen leivänmuruja osatakseen takaisin. Linnut, joita viulujen trillit ja huiluäänet esittävät, kuitenkin syövät muruset. Viides kuvaelma kertoo ilkeän noidan rumaksi tytöksi muuttamasta prinsessasta. Pentatoninen melodia muistuttaa itämaisesta tunnelmasta tytön ja hänen kohtaamansa käärmeen matkatessa pagodien maahan. Lopulta käärme muuttuu pagodien kuninkaaksi ja ruma tyttö prinsessaksi. Väistämättömänä seurauksena oli avioliitto.

Teoksen päättää Keijukaispuutarha. Hyvä haltijatar antaa siunauksensa prinssille ja prinsessalle ja lähettää heidät maailmalle. Siellä he elävät onnellisessa parisuhteessa elämänsä loppuun asti. Musiikki alkaa hiljaisena ja sievänä ja rakentaa pitkän crescendon, kunnes hääkellojen kalske huipentaa tarinan; sen pituinen se.

Pekka Miettinen

Nathanaël Iselin

Ranskalainen Nathanaël Iselin (s. 1993) kuuluu nuoren polven nopeasti nouseviin kapellimestarilahjakkuuksiin. Alun perin lyömäsoittajaksi valmistunut Iselin on kypsynyt alalleen kenties parhaissa eurooppalaisissa musiikkioppilaitoksessa: Pariisin konsevatoriossa, Zürichin taidekorkeakoulussa ja Tanskan kuninkaallisessa musiikkiakatemiassa Kööpenhaminassa. Tällä hetkellä hän suorittaa opintojaan professori Sakari Oramon johdolla Taideyliopiston Sibelius-Akatemian maineikkaalla kapuluokalla. Viime syksynä Iselin voitti jaetun ensimmäisen palkinnon sekä orkesterin erikoispalkinnon arvostetussa Jorma Panula -kapellimestarikilpailussa Vaasassa.

Iselin on lyhyen uransa aikana johtanut jo mm. Kööpenhaminan filharmonikoita ja Opera Hedelandin esityksiä. Vierailtuaan Aarhusin sinfoniaorkesterissa hänet kutsuttiin välittömästi orkesterin apulaiskapellimestariksi. Sinfonia Lahden lisäksi Iselin on kutsuttu tällä kaudella debytoimaan Montpellierin kansallisorkesterin vieraana. Konsertin ohjelma ja Ravelin musiikki ylipäänsä on Iselinille poikkeuksellinen läheistä vain ranskalaisuuden musiikin puhuttelevuuden ja yhteisen historian vuoksi.

”Rakastan Ravelin musiikkia syvästi. Se on valtavan runollista ja koskettavaa, ja nämä harmoniat ja mahtava orkestrointi ovat vertaansa vailla. Olen tutkinut hänen musiikkiaan paljon. Varsinkin suorittaessani maisteritutkintoa Pariisin konsevatoriossa. Eräässä kokeessa minun tuli istua tyhjässä huoneessa 12 tuntia, ilman pianoa, ja pelkällä kynällä ja paperilla kirjoittaa jousikvartetto Ravelin tyyliin. Tämän kokemuksen myötä voin todeta, että minun ja Ravelin välillä on elämänmittainen side!”

Ravelin teoksista etenkin Hanhiemosta on tullut Iselinille tärkeä, ja hän johti sen opintojensa päätteeksi Tanskassa debyyttikonsertissaan. ”Teos oli minulle ilmiselvä valinta. Voisin jopa sanoa, että Hanhiemo on yksi kaikkien aikojen lempikappaleistani, etenkin osat Kaunotar ja Hirviö sekä Lumottu puutarha.”

Jaani Länsiö

Grégoire Pont

Kuvittaja, animaattori Grégoire Pont kuuluu alansa kiitellyimpiin taiteilijoihin. Hän oli jo nuorena huippulahjakkuus, ja ryhtyi jo kahdeksanvuotiaana opiskelemaan Norman McLarenin animaatiotekniikoita Pariisissa. Pontin elämää on värittänyt kaksi suurta intohimoa. Klassinen musiikki, erityisesti 1900-luvun musiikki, ja sen tuominen niin lasten kuin aikuisten saavutettavaksi. Intohimonsa hän on yhdistänyt kehittelemällä esittävän taiteen kentälle uuden konseptin, yhtä aikaa musiikin kanssa syntyvän Cinestheticsin. Valmistuttuaan vuonna 1992 Penninghenin graafisten taiteiden koulusta hän ohjasi ensimmäisen animaatioelokuvansa, Le Concerto du Chat’n, jossa abstraktit kuviot tanssivat Pariisin orkesterin soittaman musiikin tahtiin.

Hänen ensimmäinen reaaliaikaisesti syntynyt teoksensa oli Prokofjevin Pekka ja Susi. Pont istui konserttisalin takahuoneessa mustiin pukeutuneena ja piti mustilla hanskoilla kädessään valkoista kynää sekä mustia paperiarkkeja kameran eteen aseteltuina. Kun musiikki käynnistyi, hän alkoi piirtää tarinaa. Mutta tässä ei vielä ollut kaikki: Pont oli valmistaunut taittelemalla paperiarkista pikkulinnun lepattavine siipineen. Aina, kun lintu räpytteli siipiään, Pont kuuli musiikin läpi kuinka lapset yleisössä nauroivat ja taputtivat. ”Piirtäminen ei yksin riittänyt. Tarvitsin suhteen myös musiikin animaation välille. Animaatio on elävä olento, se on osa taikaa”, Pont kertoi The Cusp Magazinelle.

Siitä lähtien Pontin kuvituksia on saatu todistaa kaikkialla maailmassa, esimerkiksi Lontoon Royal Festival Hallissa, Frankfurtin Alte Operissa, Pariisin Philharmoniessa, San Franciscon Sinfoniaorkesterissa, Cincinnati Symphonyssa, Tokion Suntory Hallissa ja Lyonin oopperassa. Pontilta on tilattu animaatioita myös Kööpenhaminan Louisianan taidemuseoon, ja jo kolmen vuoden ajan hän on työskennellyt yhdessä kapellimestari François-Xavier Rothin Les Siècles orkesterin kanssa Ranskan television Presto-kanavalle.

Jaani Länsiö

Sinfonia Lahti

Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri.

Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonserttien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuorille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akustiikaltaan yhdeksi maailman parhaista konserttisaleista mm. The Guardian, The Wall St. Journal ja Die Welt.

Vakituisina kapellimestareinaan orkesterilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu, Dima Slobodeniouk ja viimeisimpänä syksyllä 2021 orkesterin ylikapellimestarina aloittanut Dalia Stasevska. Samat kapellimestarit ovat toimineet myös orkesterin Sibeliustalossa vuodesta 2000 lähtien järjestämän Sibelius-festivaalin taiteellisina johtajina. Orkesterin päävierailijana aloitti syksyllä 2020 saksalaiskapellimestari Anja Bihlmaier.

Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levytystoiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seitsemän kultalevyä tuoneet noin sata äänitettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, orkesterin maineelle kansainvälisesti tunnettuna Sibelius-orkesterina pohjaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viulukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kunniasäveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkittävä rooli orkesterin levytystuotannossa.

Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla ja musiikkiareenoilla ympäri maailman, mm. BBC Proms -festivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Amsterdamin Concertgebouwssa Berliinin filharmoniassa, Wienin Musikvereinissa ja Buenos Airesin Teatro Colónissa. Orkesterin konserttivierailut ovat suuntautuneet Japaniin, Kiinaan, Etelä-Koreaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Amerikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lahti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeenlinnan Verkatehtaalla ja on tuttu näky myös muilla suomalaislavoilla.

Sinfonia Lahti aloitti säännölliset konserttilähetykset internetissä ensimmäisenä orkesterina maailmassa Classiclive.com-sivustolla vuonna 2007, ja keväällä 2021 julkaistiin orkesterin oma SL Classiclive -konserttiapplikaatio. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfonia Lahti -hanke toi orkesterille kansainvälisen Classical:NEXT-innovaatiopalkinnon vuonna 2018.