SEITSEMÄN SANAA RISTILLÄ
To 31.3.2021 klo 19 Sibeliustalo
Andreas Spering, kapellimestari
Joseph Haydn: Meidän Vapahtajamme seitsemän viimeistä sanaa ristillä Hob. XX/1A
Johdanto – Maestoso ed Adagio
Sonaatti I – Largo
”Isä, anna heille anteeksi” (Luuk 23:24)
Sonaatti II – Grave e cantabile
”Totisesti, jo tänään sinä olet minun kanssani paratiisissa!” (Luuk 23:43)
Sonaatti III – Grave
”Katso, tässä on poikasi. Katso, tässä on äitisi!” (Joh 19:26-27)
Sonaatti IV – Largo
”Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?” (Matt 27:46; Mark 15:34)
Sonaatti V – Adagio
”Minun on jano” (Joh 19:28)
Sonaatti VI – Lento
”Se on täytetty!” (Joh 19:30)
Sonaatti VII – Largo
”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni” (Luuk 23:46)
Il terremoto (Maanjäristys) – Presto e con tutta la forza
Joseph Haydn: Meidän Vapahtajamme seitsemän viimeistä sanaa ristillä Hob. XX/1A
Joseph Haydn (1732 – 1809) kuvaili kustantajan pyynnöstä teoksen Meidän Vapahtajamme seitsemän viimeistä sanaa ristillä syntyhistoriaa ja sävellystyötä 1801 seuraavasti: ”Viitisentoista vuotta sitten Cádizin kaniikki pyysi minua säveltämään soitinmusiikkia kuvaamaan Vapahtajamme seitsemää viimeistä sanaa ristillä. Cádizin katedraalissa oli vuosittain tapana esittää oratorio paastonaikana, ja esityksen vaikuttavuutta tehostettiin peittämällä kirkon ikkunat, seinät ja pilarit mustalla kankaalla. Vain yksi katosta riippuva suuri valaisin rikkoi juhlavan pimeyden. Keskipäivällä ovet suljettiin ja seremonia saattoi alkaa. Lyhyen hartaushetken jälkeen piispa nousi saarnastuoliin, lausui ensimmäisen sanan – tai lauseen – ja käsitteli sitä puheessaan. Seuraavaksi hän laskeutui saarnastuolista ja polvistui alttarille. Hänen hiljentymisensä ajan soi orkesterimusiikki, ja sama rituaali toistui kaikkien seitsemän lauseen yhteydessä. Minun sävellykseni oli mukautettava näihin seremonioihin, eikä ollut helppoa säveltää seitsemän kymmenminuuttista adagiota pitkästyttämättä kuulijoita. Todellakin, minun oli aika mahdotonta rajoittua sovittuihin raameihin.”
Seitsemän viimeisen sanan meditaatiot ovat peräisin kaikista neljästä evankeliumista. Maanjäristys –osa pohjautuu Matteuksen evankeliumin 27. luvun 51. jakeeseen ”Ja katso, temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti, ja maa järisi, ja kalliot halkesivat”. Valtaosa teoksesta on sävyltään hiljaisen lohdullista, mutta maanjäristyksessä ääneen pääsee yliluonnollinen elementti. Orkesterin esitysohjeessa määrätään soittamaan ”erittäin nopeasti ja kaikin voimin” (presto e con tutta la forza). Osa päättyy ainoaan forte fortissimoon koko teoksessa.
Haydn käyttää teoksessaan äärimmäisen laajaa tonaalista palettia aikakauden yleiskäytäntöön verrattuna. Seitsemän sanaa ennakoi tässä suhteessa Haydnin myöhäisiä messuja, erityisesti Harmoniemesseä. Ainoa tähän verrattavissa oleva saman kaliiperin sävellys on Beethovenin jousikvartetto cis-molli op.131. Beethoven sai jostakin syystä aina krediitit ensimmäisistä uskaliaista kokeiluista, vaikka Haydn ehti tässäkin tapauksessa edelle.
Haydnin teos esitettiin ensimmäisen kerran Espanjan Cádizissa maanalaisessa rukoushuoneessa nimeltä Oratorio de la Santa Cueva pitkäperjantaina 1786. Sävellyksen tilannut ja rukoushuoneen omin varoin kunnostanut pappi Don José Sáenz de Santa María palkitsi Haydnin erikoisella tavalla: hänelle lähetettiin kakku, jonka täytteenä oli kasa kultakolikoita.
Meidän Vapahtajamme seitsemän viimeistä sanaa ristillä julkaistiin 1787 ja esitettiin Pariisissa, Roomassa, Berliinissä ja Wienissä. Samana vuonna Haydn julkaisi sävellyksestä sovituksen jousikvartetille, ja siitä on tullut teoksen tunnetuin ja eniten esitetty versio. Oratoriomuotoon Haydn muokkasi teoksensa 1796 kuultaan passaulaisen kapellimestarin Joseph Friebertin version, johon vokaaliäänet oli sovitettu mukaan. Saksankielisen tekstin laati paroni Gottfried van Swieten ja julkinen kantaesitys tapahtui Wienissä 1798.
Pekka Miettinen
Andreas Spering
Saksalainen cembalisti ja kapellimestari Andreas Spering (s. 1966) on niin sanotun vanhan musiikin spesialisti, mutta poikkeuksellinen sellainen. Hän ei nimittäin kaihda modernien instrumenttien käyttämistä tai nykyaikaisen sinfoniaorkesterin johtamista, pikemminkin päinvastoin. Hänet on toistuvasti kutsuttu esimerkiksi Kölnin WDR:n sinfoniaorkesteriin, Göteborgin ja Dresdenin filharmonikoihin, Leipzigin Gewandhausiin ja New Japan Philharmoniciin, joiden maine perustuu enemmänkin klassisromanttisen musiikin paksuun herutteluun ja nykymusiikin millintarkkojen esitysmerkintöjen noudattamiseen kuin barokin ja varhaisklassisen äänimaailman vaalimiseen.
“Tämän ohjelmiston soittaminen on orkestereille täysin olennaista, jottei sata vuotta musiikkia jäisi pelkästään erikoisasiantuntijoiden vastuulle. On elintärkeää, että orkesterit ottavat ohjelmistoonsa musiikin koko repertuaarin leveydeltä, sekä vanhasta että uudesta musiikista”, Spering on kommentoinut opernfreund-sivustolle. Asenteellaan Spering on noussut yhdeksi Euroopan arvostetuimmista vanhan musiikin kapellimestareista.
Spering tunnetaan myös miehenä, jonka innostus työtään kohtaan näyttää täysin pohjattomalta – vuodet vaihtuvat, esitykset toistuvat, samat teokset pyörivät konsertista toiseen, mutta musiikilla ei Speringia saa kyllästymään. Hän on vuodesta 1996 lähtien johtanut Brühlin linnakonserttien sarjaa, ja sen residenssiorkesterin Capella Augustinan kanssa hän järjestää myös Saksan ensimmäistä ja ainoata Haydn-festivaalia. “Uskon vakaasti, että jokaisella esityskerralla näistä suurista mestariteoksista paljastuu aina jotain uutta”, hän on todennut. Myös kuulijakokemuksen perusteella näyttää siltä, että lausunto pitää paikkansa.
Spering on tavattu monta kertaa myös Sinfonia Lahden vieraana. Useimmin hän on johtanut Bachin Matteus-passiota, kuten viimeksi vuonna 2017. Vuonna 2009 hän johti Sinfonia Lahtea peräti kahteen otteeseen: Matteus-passion lisäksi hän johti Schubertin, Mozartin ja Schumannin musiikkia. Suomessa Speringin vierailuista on nautittu Lahden lisäksi sekä Turun filharmonisessa orkesterissa, Lapin kamariorkesterissa että Helsingin kaupunginorkesterissa.
Jaani Länsiö
Sinfonia Lahti
Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri.
Sinfonia Lahden toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonserttien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuorille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akustiikaltaan yhdeksi maailman parhaista konserttisaleista mm. The Guardian, The Wall St. Journal ja Die Welt.
Vakituisina kapellimestareinaan orkesterilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu ja viimeisimpänä syksyllä 2016 orkesterin ylikapellimestarina aloittanut Dima Slobodeniouk. Samat kapellimestarit ovat toimineet myös orkesterin Sibeliustalossa vuodesta 2000 lähtien järjestämän Sibelius-festivaalin taiteellisina johtajina. Orkesterin ylikapellimestarina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana aloittaa syksyllä 2021 Dalia Stasevska.
Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levytystoiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seitsemän kultalevyä tuoneet noin sata äänitettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, orkesterin maineelle kansainvälisesti tunnettuna Sibelius-orkesterina pohjaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viulukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kunniasäveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkittävä rooli orkesterin levytystuotannossa.
Sinfonia Lahti on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla ja musiikkiareenoilla ympäri maailman, mm. BBC Proms -festivaalilla Lontoossa, Valkeat yöt -festivaalilla Pietarissa, Amsterdamin Concertgebouwssa Berliinin filharmoniassa, Wienin Musikvereinissa ja Buenos Airesin Teatro Colónissa. Orkesterin konserttivierailut ovat suuntautuneet Japaniin, Kiinaan, Etelä-Koreaan, Yhdysvaltoihin, Etelä-Amerikkaan sekä useisiin Euroopan maihin. Kotimaassa Sinfonia Lahti on vieraillut vuodesta 2007 säännöllisesti Hämeenlinnan Verkatehtaalla ja on tuttu näky myös muilla suomalaislavoilla.
Sinfonia Lahti aloitti säännölliset konserttilähetykset internetissä ensimmäisenä orkesterina maailmassa Classiclive.com-sivustolla vuonna 2007. Vuonna 2015 aloitettu Hiilivapaa Sinfonia Lahti -hanke toi orkesterille kansainvälisen Classical:NEXT-innovaatiopalkinnon vuonna 2018.
