Sinfonia Lahden tuorein levytys sisältää orkesterin kunniasäveltäjä Kalevi Ahon viidennen sinfonian ja Sieidi-lyömäsoitinkonserton. Super Audio -levytyksessä Sinfonia Lahtea johtaa orkesterin ylikapellimestari Dima Slobodeniouk ja lyömäsoitinsolistina Colin Currie. BIS-levymerkille tehty äänite (BIS-2336 SACD) ilmestyy maailmanlaajuisesti perjantaina 4.9.2020.

Kalevi Aho (s. 1949) sävelsi viidennen sinfoniansa vuosina 1975–76, ja teos sai kantaesityksensä Okko Kamun johtamassa Radion sinfoniaorkesterin konsertissa Helsingissä huhtikuussa 1977. Säveltäjä kertoo teoksensa taustalla olevan näkemyksen olemassaolomme ristiriitaisuudesta: ”Juuri mikään maailmassa ja elämässä ei ole täysin ehyttä ja selväpiirteistä – iloon voi sekaantua surua, murheeseen koomisuutta, rakkauteen vihaa. Ihmisten keskinäiset intressit törmäävät monesti toisiinsa, syntyy kommunikaatiovaikeuksia ja ymmärtämättömyyttä. Kansojen väliset suhteet ovat ristiriitojen täyttämiä ja eri yhteiskuntaideologiat tai uskonnot taistelevat keskenään, jolloin seurauksena on usein sotia.” Aho kuvaa viidettä sinfoniaansa tuotannossaan murrosteokseksi, jossa hän koetteli toden teolla rajojaan: ”Sen säveltäminen oli poikkeuksellinen voimanponnistus, koska teos monimutkaisuudessaan oli koko ajan ylittämäisillään kuvittelukykyni rajat. Sinfonian valmistuminen jätti kuitenkin vapauttavan tunteen, että kaikki on nyt mahdollista – mistä hyvänsä musiikillisesta kriisistä tai ongelmasta on mahdollista selviytyä.”

Vuonna 2010 sävelletty lyömäsoitinkonsertto Sieidi kantaesitettiin Lontoossa huhtikuussa 2012, esittäjät olivat Lontoon filharmonikot kapellimestarinaan Osmo Vänskä ja solistinaan Colin Currie. Siedistä on lyhyessä ajassa tullut Ahon kaikkein esitetyin teos – konserttiesityksiä on kertynyt maaliskuuhun 2020 mennessä jo noin 80, ja jatkossakin on tiedossa lukuisia esityksiä viidessä eri maanosassa usean eri lyömäsoittajan toimesta. Aho antoi konsertolleen saamenkielisen alaotsikon Sieidi. ”Saamelaisten vanha kulttuuri oli luonteeltaan šamanistista, ja ’sieidi’ merkitsee saamelaisten pyhää uhrikiveä ja kulttipaikkaa”, Aho kertoo ja jatkaa: ”Keskeisenä syynä otsikon valintaan oli, että kantaesitys tapahtui suurkaupungissa, Lontoossa, jolloin otsikolla halusin muistuttaa sikäläistä yleisöä siitä, että maailmassa on saamelaisten kaltaisia uhanalaisia kansoja.” Aho kertoo, ettei Sieidi kuitenkaan kuvaa yksinomaan saamelaista tai suomalaista rituaalisuutta: ”Konsertto alkaa afrikkalaisen djemben rummutuksella, jota seuraa arabialainen darabuka. Tästä siirrytään eurooppalaisten lyömäsoittimien kautta itämaiseen tam-tamiin, kunnes palataan takaisin. Joissakin käytetyissä asteikoissa on arabialaisen klassisen musiikin kaikuja. Konserton lähtökohtana oli siten maailman kaikille kansoille yhteinen ikiaikainen šamanismi ja rituaalisuus.”